9.12.2018 12:00

Turun Sanomat / Lukijalta

Lähde

Siirtolapuutarhat ovat viime aikoina herättäneet keskustelua Turussa – Kupittaan siirtolapuutarhan kohtalo on jopa nostettu parhaillaan avoimen Turun kaupungin Yleiskaava 2029 -nettikyselyn ensimmäiseksi kysymykseksi.

Itse olen viime vuodet seurannut vanhan kotikaupunkini urbaanien puutarhakeitaitten vaiheita Saksasta käsin kiitollisena siitä, että paikallisella yli satavuotiaalla ”Kleingarten”-palstallani on melko vahva lain ja perinteen turva takanaan.

Siinä, missä Kupittaan puutarha on jokseenkin yksinäinen outolintu alueellaan, löytyy väkiluvultaan suurin piirtein Helsinkiä vastaavasta Dresdenistä 360 siirtolapuutarhayhdistystä ja lähes 50 000 siirtolapuutarhuria.

Suosituimmat siirtolapuutarhat sijaitsevat aivan kaupungin keskusta-alueella, jonne autoton lastenvaunuilijakin pääsee kerrostaloasunnostaan helposti jalan.

Täällä tunnistetaan hyvin Sami Tantarimäen (TS Alio 6.10.) sekä Marja-Leena Knuutisen (TS mielipide 14.10.) mainitsemat siirtolapuutarhojen sosiaaliset ja terveydelliset hyödyt niin puutarhureille itselleen kuin muillekin kaupunkilaisille, mutta lisäksi siirtolapuutarhat mielletään myös erittäin tärkeiksi luontokeskittymiksi kaupunkiympäristössä.

Uunituoreessa siirtolapuutarhojen lajirikkautta Schleswig-Holsteinin osavaltiossa selvittäneessä tutkimuksessa biologit löysivät puutarhamaisemasta niin uhanalaisia kovakuoriaisia kuin lepakkojakin, ja myös kymmenille lintulajeille siirtolapuutarhat tarjosivat suojaisan elinympäristön.

Siirtolapuutarhojen etu siisteihin ja avariin puistoihin verrattuna eläinlajiston monimuotoisuuden kannalta on niiden pienipiirteisyys.

Erilaisia biotooppeja löytyy vierekkäisiltä palstoilta paljon, vanhoista hedelmäpuista risukasoihin, eri vuodenaikoina kukkivista kasveista ihmisten luomiin suojiin kuten hyönteishotelleihin, siilien talvehtimislaatikoihin ja linnunpönttöihin.

Olisikin todella mielenkiintoista verrata esimerkiksi juuri Kupittaan siirtolapuutarhan ja viereisen puiston lajirikkautta!

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä uutisoidaan suurin otsikoin, ja esimerkiksi pölyttäjähyönteisten väheneminen on jo hyvin tunnettu todellinen uhkakuva (esimerkiksi Ilari Sääksjärven ja Mia Röngän TS Alio 3.11.).

Ongelmat – ja samalla niiden ratkaisut – sysätään kuitenkin mielellään vaikkapa kaukaisten sademetsävaltioiden tai tehomaatalouden niskoille. Kuitenkin pienemmässäkin mittakaavassa tehtävillä ratkaisuilla voi olla paikallisesti suuri merkitys.

Veikkaan, että reippaileva kaupunkilainen kuulisi Kupittaalla keväisellä kävelylenkillään vähemmän niin hyönteisten surinaa kuin linnunlauluakin, jos siirtolapuutarha korvattaisiin yleiskaavassa ”keskustatoimintojen alueella”.

 

Julia Fält-Nardmann

filosofian tohtori

Postdoc-tutkija ja -opettaja Dresdenin teknillisen yliopiston metsäeläintieteen laitoksella

5.11.2018 12:00

Eviran tiedote 5.11.2018

Ilmastonmuutoksen ja kansainvälinen kasvikaupan avulla kasvintuhoojat levittäytyvät yhä uusille alueille. Uudessa elinympäristössä ne voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja luonnolle sekä maa-, metsä- ja puutarhataloudelle. EU vastaa haasteeseen uudistamalla kasvintuhoojia koskevan lainsäädännön, joka tulee voimaan joulukuussa 2019.

”Suomessakin on viime vuosina jouduttu torjumaan esimerkiksi lehtipuiden tuholaista aasianrunkojäärää sekä alppiruusuja ja lehtipuita vaivaavaa versopoltetta”, sanoo ylitarkastaja Sari Haikola Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Muualla Euroopassa aasianrunkojäärä ja versopolte ovat jo päässeet leviämään laajoille alueille ja ne ovat aiheuttaneet mittavia torjuntatoimia ja metsätuhoja.

Kasvien tuontivaatimukset EU:n ulkopuolelta tiukentuvat

Vaatimukset kasvien tuonnissa unionin ulkopuolelta kiristyvät. Kasveja, kuten omena- ja päärynäpuiden taimia, joihin liittyy suuri tuhoojariski, ei saa EU:n alueelle tuoda. Kasvinterveystodistus vaaditaan jatkossa istutettavien kasvien lisäksi lähes kaikilta hedelmiltä ja vihanneksilta sekä leikkokukilta. Kasvinterveystodistus myönnetään, kun lähettäjämaan viranomainen on tarkastanut kasvilähetykset ja varmistanut, ettei niissä ole kasvintuhoojia, joiden levittäminen EU:n alueelle on kielletty.

Tuhoojat havaitaan varhain omavalvonnan avulla

Tehokkainta tuhoojien torjuntaa on ennaltaehkäisyJatkossa kasveja viljelevien ja myyvien yritysten on entistä enemmän itse tarkkailtava kasvintuhoojia, jotta ne havaittaisiin ennen niiden karkaamista viljelmille tai luontoon. Omavalvonta turvaa myös kuluttajille terveet taimet.

Evira ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) valvovat yritysten omavalvonnan toimivuutta ja tarjoavat niille koulutusta tuhoojien tarkkailuun ja tunnistamiseen.

Ilmoita Eviraan karanteenituhoojista

Yrityksillä ja kansalaisilla on edelleen velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos he löytävät tai epäilevät löytäneensä karanteenituhoojia. Karanteenituhoojat ovat kasvintuhoojia, joiden levittäminen on kiellettyä EU:n alueella. Karanteenituhoojia ovat esimerkiksi tulipolte ja aasianrunkojäärä.

Lue lisää:


Lisätietoja: 
ylitarkastaja Sari Haikola, p. 040 687 6641
etunimi.sukunimi@evira.fi

15.10.2018 12:00

Ensi vuonna Siirtolapuutarhaliiton kurssitoiminta Lepaalla täyttää 70 vuotta. Tervetuloa kurssille!

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä (klikkaa linkkiä).

10.10.2018 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti.

Lehden numerossa 65: 

  • Pääkirjoitus
  • Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton historia 1926-2016 (osa 7)

Diplomit

  • Siirtolapuutarhayhdistys "De Roshaag", Peer (B):ekologinen puutarhanhoito
  • Siirtolapuutarhayhdistys "Swinbrook Road Allotments", Carterton, West Oxfordshire (UK): innovatiiviset proejtit

Ajankohtaista

  • Braunschweig: Pakolaisten integrointi

Tietoa kansallisista liitoista

  • Itävalita: Liiton hedelmätarhat siirtolapuutarhaviljelijöille
  • Sveitsi: Viherlannoitus lisää puutarhasi luonnon monimuotoisuutta
  • Ranska: Suojaa terveyttäsi, kun käytät bio-kontrollituotteita
  • Iso-Britannia: Skotlannin siirtolapuutarha- ja puutarhayhdistykset

Lehden (englanninkielinen) voit lukea täältä.

2.10.2018 12:00

Tätä ainutlaatuista kalenteria et saa kirjakaupasta. Kalenteria myyvät muutamat yhdistykset sekä liiton toimisto.


Kalenterissa esitellään 12 siirtolapuutarhaa viljelijöiden linssin läpi katsottuna. Kalenteri on monessa mökissä perinne ja myös oiva sekä ainutlaatuinen lahja siirtolapuutarhurilta.

Kalenterin hinta on á 9 euroa + postikulut alk. 3 euroa.

Tilaa kalenteri täältä.

Kannattaa olla ripeä - vuoden 2018 kalenterin painos myytiin loppuun.

25.9.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 25.9.2018


Syksyinen puutarha tuottaa satoa mutta myös puutarhajätettä. Puutarhakasvien tuottama jäte on arvokasta ja se kannattaa hyödyntää hyvin. Parhaimmillaan kotipuutarhassa ollaan omavaraisia ravinteiden suhteen, kun bioraaka-aineiden ravinteet kierrätetään tehokkaasti omassa puutarhassa.  Maan humuskerroksen lisääminen ja sen hoito parantavat myös maan rakennetta ja kasvukuntoa.

Tänä vuonna esimerkiksi omenia ja muita hedelmiä on kypsynyt runsaasti. Osa näistä jää korjaamatta ja osa putoaa kypsyessään maahan. Mitä tehdä tälle sadolle? Lähtökohtana on käyttää se ihmisten ja eläinten ruuaksi. Sitä kannattaa säilöä hilloamalla, kuivaamalla, mehustamalla ja pakastamalla.

Pilaantuneet kasvikset tai muuten ylimääräinen sato kompostoidaan joko pihamaalla tai viedään lähimmän jäteaseman biojätteisiin, jos kotikompostointiin ei ole mahdollisuutta. Siellä näistä jätteistä syntyy joko uusiutuvaa bioenergiaa tai ne kompostoidaan hyötykäyttöön.

Mihin sairaat kasvinosat?

Yleinen kysymys on, voiko esimerkiksi muumiotautisia omenoita kompostoida. Suositus on toimittaa sairastuneet kasvinosat sekajätteiden mukana pois omalta tontilta, mutta esimerkiksi muumio-omenat voi huoletta kompostoida laittamalla omenien päälle reilusti maata tai ruohosilppua. Muumiotauti leviää itiöiden ja pistävien hyönteisten välityksellä, joten ongelmalta ei voida täysin välttyä kotipuutarhoissa. Suositeltavaa on kuitenkin kerätä sairastuneet omenat pois ja hävittää ne saman tien.

Sen sijaan esimerkiksi möhöjuuren vaivaamat kaalikasvit tai muuten kasvituholaisten vioittamat kasvit eivät kuulu kompostiin, kerrotaan Puutarhaliitosta. Samoin kitketyt haitalliset vieraslajit pitää hävittää polttamalla tai sekajätteen mukana, sillä niiden siemenet saattavat itää kompostoinnin jälkeenikin.

Leikkuujätteet hakkeeksi

Syksyllä on pensaiden ja puiden leikkausaikaa. Leikkuujätteen paras sijoitustapa on silputa se oksaleikkurilla maanpeitteeksi ja -parannusaineeksi. Suurimmat oksat voidaan polttaa. Niiden tuhka sirotellaan puutarhan lannoitteeksi. Näin ravinteet jäävät kiertoon omalla pihalla ja hyödyntävät tulevaa kasvukautta. Oksahake toimii myös mainiona katteena istutuksissa, jolloin se vähentää pintamaan kuivumista. Lisäksi rikkakasvien on vaikeampaa kasvaa sen läpi. Pikkuhiljaa katteen ravinteet vapautuvat myös maahan. Myös puolivalmis komposti sopii mainiosti maan katteeksi.

Nurmikon leikkuujäte ja putoavat lehdet ovat myös arvokasta maanparannusainesta. Parhaiten niistä pääsee eroon silppuamalla ne nurmikon sekaan ruohonleikkurilla. Tärkeää silloin on se, että myös syysnurmea leikataan riittävän usein, jolloin silppu ei ole liian suurta, ja se ei jää kasvua haittaavaksi kuoreksi nurmen päälle. Pieni silppu puolestaan päätyy sellaisenaan maan hyödyllisten mikrobien ja nurmen ravinnoksi. Nurmi leikataan mieluiten poutasäällä, jolloin kuiva silppu ei paakkuunnu koneeseen.

Toimiva kompostori paras vaihtoehto

Puutarhan kompostiin kannattaa laittaa kaikki muu jäte sadonkorjuujäännöksistä pikkuoksiin. Komposti rakennetaan ilmavaksi, jolloin se ei saa olla yli metriä halkaisijaltaan. Kompostia käännetään syksyllä, jotta sen alimmat osat saavat myös ilmaa. Puutarhajätteelle kelpaa kehikko, mutta ruokajätteiden kompostointiin tarvitaan suljettu astia.

Kasvijätteen ohella kompostiin lisätään karkeampaa ainesta esim. puuhaketta tai pikkuoksia, jotta ilmavuus säilyy kevääseen asti. Osa kompostoijista käyttää kaupallisia aktivaattoreita nopeuttamaan kasvijätteen hajoamista, mutta myös oman pihan puutarhamullan lisääminen nopeuttaa kompostoitumista.

Kuivana syksynä kompostia kastellaan, jotta se pysyy toiminnassa. Liian tiiviissä ja hapettomassa tilassa kasvit mätänevät ja komposti tuottaa haitallista kasvihuonekaasua, metaania. Ilmavassa ja sopivan kosteassa kompostissa kasvijätteet muuttuvat mullaksi ja ovat hyödynnettävissä noin vuoden kuluttua maanparannukseen. Edellisten vuosien kypsä komposti toimii jo sellaisenaan maanparannusaineena. Maa kannattaa kalkita vasta keväällä, sillä usein kompostin lisääminen happamoittaa maata.

 

Lisätietoja: toimitusjohtaja, puutarha-agronomi Timo Taulavuori, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 7453005

21.9.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 21.9.2018

Ensi vuonna puutarhat avautuvat 7. heinäkuuta

Suomen suosituin puutarhatapahtuma ”Avoimet Puutarhat” järjestetään ensi vuonna sunnuntaina seitsemäs heinäkuuta. Odotettavissa on sekä uusia että tuttuja puutarhakohteita, joihin pääsee tutustumaan keskikesän vihreydessä ja loistossa.

Tapahtuman tärkeintä antia ovat kohtaamiset. Tapahtuman palautteissa yhtenä tärkeimpänä motivaattorina on ollut toisten harrastajien tapaaminen ja mahdollisuus oman puutarhan esittelyyn muille harrastajille. Teemapäivän aikana halutaan myös edistää suomalaisten puutarhaharrastamista ja puutarhakulttuuria. Suomi kehittyy mielenkiintoisena, monella tavalla rikkaana puutarhamaana juuri tämäntyyppisten tapahtumien avulla, kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä. Suomalaisissa puutarhoissa yhdistyy upea luontomme kansainvälisiin puutarhatrendeihin.

Yli 70 000 vierailua

Tänä vuonna puutarhavierailuja oli noin 70 000 erilaisissa kohteissa, joita oli avoinna yli 550 ympäri Suomea. Vuoden teema ’Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen’ koettiin hyväksi. Se kannusti mukaan myös pihoja, jotka eivät olleet täysin valmiita.

Moni puutarhaharrastaja uurastaa pihansa vuoksi lukemattomia tunteja vuodessa. Työn lisäksi pihaan liittyy paljon ajatuksia ja intohimoja, jotka välittyvät hyvin puutarhavierailujen aikana. Jo näin syksyllä puutarhaa paketoidessa talvikuntoon, puutarhurin mieli on jo keväässä ja uudessa kasvukaudessa.

Puutarhamatkailemaan

Tapahtumapäivän lisäksi uudistetuilla www.avoimetpuutarhat.fi -sivuilla voi ilmoittautua puutarhamatkailukohteeksi. Nämä puutarhat löytyvät sivuilta tapahtumapäivän lisäksi myös muulloin. Näin puutarhamatkailijoiden on helppo löytää mielenkiintoisia kohteita lähialueilta ympäri vuoden. Kaupalliset toimijat pääsevät mukaan tapahtumaan ja matkailusivuille 80 euron markkinointimaksulla, minkä avulla tapahtumaa rahoitetaan.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa.

Lisätietoja:

tapahtumakoordinaattori Heidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet avoimetpuutarhat@puutarhaliitto.fi, puh. 045 665 4956

toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry. timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, puh. 040 745 3005.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

 

Puutarhaliitto kasvattaa hyvinvointia. Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

Liitteet

11.9.2018 12:00

Eviran tiedote 11.9.2018


Elintarviketurvallisuusvirasto Evira löysi heinolalaisen puiston alppiruusuista elokuussa 2018 versopoltetautia (Phytophthora ramorum). Tauti kuuluu vaarallisiin kasvintuhoojiin, ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) määräsi saastuneet kasvit hävitettäviksi. Tautia ei löytynyt puiston muista kasveista, joten todennäköisesti alppiruusut olivat sairaita jo istutusvaiheessa keväällä 2017. Kasvit oli hankittu taimimyymälästä ja niiden alkuperämaa oli Saksa.
 
Hämeen ELY-keskus tarkastaa lähivuosina puistossa ja sen lähiympäristössä kasvavia isäntäkasveja. Näin pyritään varmistamaan, että tauti ei pääse leviämään laajemmalle.
 

Versopolte tappaa useita kasvilajeja

 
Versopolte lakastuttaa Euroopassa erityisesti alppiruusuja, mutta se on aiheuttanut myös metsätuhoja. Amerikassa tauti tunnetaan tammia tappavana tammen äkkikuolemana. Versopolte voi tarttua moniin muihinkin kasveihin, kuten hevoskastanjoihin, syreeneihin ja mustikoihin. Taudin oireena ovat lehtien ja versojen ruskettuminen ja lakastuminen. Puilla tauti aiheuttaa runkoon nestettä vuotavia laikkuja ja puiden kuolemista. Taudista ei ole haittaa ihmisille.
 
Valvontatyössään Evira toteaa versopoltteen saastuttamia alppiruusueriä vuosittain, sillä tautia esiintyy taimistoilla EU:n alueella. EU:n komissio on määrännyt taimistoille toimia taudin torjumiseksi, mutta käytännössä ne eivät ole osoittautuneet riittäviksi.
 
Taimitarhojen lisäksi versopolte on aiheuttanut tuhoja esimerkiksi Britannian lehtikuusimetsiköissä. Suomessa Heinolan löydös on ensimmäinen vuosiin muualta kuin taimituotannosta tai taimimyymälöistä. Pahimmillaan tauti voisi Suomessakin alkaa levitä luonnonkasveissa ja aiheuttaa tuhoja metsissä ja viheralueilla.
 

Osta terveitä taimia, hävitä sairastuneet

 
Taimiostoksilla kannattaa katsoa, että kotiin ostettavat alppiruusut ovat terveen näköisiä. Huonokuntoiset alppiruusut on syytä hävittää pihasta, sillä niissä voi olla versopolte. Hävitetyt kasvit laitetaan sekajätteeseen tai poltetaan. Kompostiin ei sairastuneita kasveja saa laittaa, koska tauti voi levitä kompostimullan välityksellä.
 
Jos taudin epäillään levinneen pihassa useisiin isäntäkasveihin, kasvintarkastaja voi tulla ottamaan näytteen maksuttomasti. Ilmoita havainnosta osoitteeseen kasvinterveys@evira.fi, ja liitä viestiin kuvia oireellisista kasveista. Halutessaan kotipuutarhuri voi myös lähettää näytteen tutkittavaksi Eviran laboratorioon omalla kustannuksellaan.
 
Lue lisää:
Versopoltteen oireet ja isäntäkasvit  
Näytteen lähettäminen 


 
Lisätietoja:
ylitarkastaja Paula Lilja, p. 050 430 3871

15.8.2018 12:00

Siirtolapuutarhaliiton viljelijäkyselyn vastaamisaika on päättynyt. Arvontakoneemme on poiminut voittajat.


Lämmin kiitos - yhdessä ja erikseen - jokaiselle lähes 700 siirtolapuutarhurille, joka vastasi liiton historian ensimmäiseen viljelijöille kohdennettuun kyselyyn. On upeaa, että niin moni halusi olla mukana vaikuttamassa liiton toiminnan suunnitteluun sekä kertoa siitä, miten jo nyt toimii palstallaan niin, että ympäristö kukoistaa.

Sekä netti- että paperilomakkeilla tulleista vastauksista on muodostunut huikea tietopankki, jonka analysoinnin liiton ympäristöryhmä nyt aloittaa. Tuloksista kerrotaan Siirtolapuutarha-lehden joulukuun numerossa. Sekä viljelijäkyselyn että alkuvuonna toteutetun yhdistyskyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään kun suunnitellaan liiton toimintaa tuleville vuosille. 

Kyselyyn vastanneilla oli halutessaan mahdollisuus osallistua kolmen S-ryhmän 50 euron arvoisen lahjakortin arvontaan. Lahjomaton arvontakoneemme on tänään poiminut osallistuneiden joukosta voittajiksi seuraavat onnekkaat:

  • Anne T. / Joensuu
  • Marjut K. / Tampere
  • Rosa L. / Helsinki

Lahjakortit postitetaan voittajille tänään.

Tietosuojasyistä emme valitettavasti voi julkaista voittajien koko nimeä.

Arvontaa varten toimitetut henkilötiedot hävitetään nyt, kun arvonta on suoritettu.

  

9.8.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 8.8.2018


Hyönteiset ovat tärkeä osa puutarhan elinvoimaisuutta. Niitä elää maan pinnalla, sen alla ja ilmassa. Kaksi kolmasosaa kaikesta elämästä maapallolla on hyönteisiä. Ne ovat tärkeä osa ravintoketjua, toimivat pölyttäjinä ja orgaanisen aineksen hajottajina sekä kasvinsyöjähyönteisten saalistajina. Lisäksi hyönteiset ovat oleellinen osa puutarhan biologista tuholaistorjuntaa.

Hyönteisten tehtävät luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat oleellinen osa luonnon ravintoketjua ja varmistavat muun muassa kasvien siementuotannon ja marjojen ja hedelmien pölyttymisen, toteaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Kun tuhotaan liian aktiivisesti tuhohyönteisiä, menetetään usein myös puutarhan kannalta hyödyllistä elämää. Tämä on jo aiheuttanut monien pölyttäjien ja hyönteissyöjälintukantojen romahtamista. Jos torjuntaa tehdään, pitää silloin noudattaa tarkasti ohjeita ja torjua vain todelliseen tarpeeseen. Pienet lehtivioitukset esimerkiksi koristekasveissa kuuluvat normaaliin puutarhaan.

Kasvien kasvun kannalta haitallisia lajeja on huomattavasti vähäisempi määrä kuin hyödyllisiä. Havainnoimalla haitallisia toukkia ja kirvoja niitä voidaan poistaa käsin tai torjua vain paikallisesti. Esimerkiksi värikkäät liljakukot tai herukan äkämäsilmut on helppo kerätä pois ja hävittää esimerkiksi polttamalla, kertoo Taulavuori.

Hyönteisten määrä vähenee

– Hyönteisten vähenemisen vaikutuksista muihin lajeihin on jo nähtävissä. Lintujen poikastuotanto vähenee, jos hyönteisravintoa ei ole tarjolla. Kun intomielisesti tuhotaan kirvat, niin samalla on puutarhan leppäpirkkopopulaatio pienentynyt. Paikallisesti jokainen voi huomata oman puutarhansa eliölajiston muutokset, mikäli tarkkailee ja tuntee lajiston, kertoo biologi Leena Luoto. Esimerkiksi muurahaisten hyödyllisyyttä puutarhoissa kasvien hyvinvoinnin kannalta ei ole huomattu.

Harmillista on, että ihan tuiki tavallisiakaan puutarhan hyönteislajeja ei tunneta edes lajiryhmänä saatikka lajeina ja moniin hyönteisiin suhtaudutaan heti joko vihamielisesti tai inhoten. Monet mieltävät pölyttäjiksikin vain kesymehiläiset ja kimalaiset, mutta esimerkiksi marjasadon turvaamisessa tärkeitä ovat myös villimehiläiset ja kukkakärpäset.

 – Valitettavasti tietämys luonnon monimuotoisuudesta on hyvin ohutta, luonnossa liikkumisessa lajintuntemuksen arvostus on vähentynyt, samoin puutarhoissa. Se on johtanut siihen, että luonnon omista lainalaisuuksista, luonnon normaaleista ilmiöistä ja lajien keskinäisistä riippuvuuksista tiedetään yhä vähemmän, Luoto huomauttaa.

Suositut hyönteishotellit

Hyönteishotellit ovat hyvä keino parantaa hyönteisten elinoloja, mutta ihmisten pitäisi tietää myös, millaisia hyönteisiä sinne asettuu. Puutarhaan on hyvä myös jättää kantoja, kiviä ja mättäitä, jotka kaikki toimivat luonnon omina pesäpaikkoina hyönteisille.

– Jos erakkoampiaiset ja villimehiläiset eivät ole tuttuja, niin monesti ne häädetään puutarhasta häiritsemästä. Hyönteishotellin sijoittelulla voi vaikuttaa, millaisia lajeja sen suojissa asustaa. Seinälle ripustettu hyönteishotelli palvelee eri lajeja kuin lähellä maan rajaa oleva. Jos puutarhassa on nilviäisongelma, niin kiitäjäisten ja muiden kovakuoriaispetojen suosiminen vähentää nilviäisten määrää. Kiitäjäiset ja muut maan rajassa talvehtivat hyönteiset suosivat maan pinnalla olevaa hyönteishotellia.

Haitalliset ja tarkkailtavat hyönteislajit löytyvät osoitteesta http://www.otokkatieto.fi/etusivu. Nyt lajeja on noin 880, mutta Luoto ennustaa vuoden loppuun mennessä haitallisia ja tarkkailtavia lajeja olevan jo yli 1000.

 

Lisätietoja:

biologi Leena Luoto, flowerpecker@kolumbus.fi, puh. 050 525 6470

toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, puh. 040 745 3005.Lomakkeen yläreunaLomakkeen alareuna

 

10.7.2018 12:00

Siirtolapuutarhaliitto kääntyy ensimmäistä kertaa historiansa aikana jokaisen siirtolapuutarhalaisen puoleen ja toivoo runsaasti vastauksia viljelijäkyselyyn.

Kysely liittyy Suomen Siirtolapuutarhaliiton Kestävän kehityksen Sitoumukseen2050, jonka liitto on tehnyt yli 800 muun suomalaisjärjestön, -yrityksen ja -kunnan tavoin. Sitoumuksissa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville niillä keinoin, joita sitoumuksentekijällä on. 

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Kehitys on kestävää, kun sillä tuetaan ihmisyhteisöjen, teknologian ja luonnon välistä tasapainoa. Kyse on valinnoista energiankäytössä, viljelykäytännöissä, veden käytössä, ravinnekierrossa, rakentamisessa, kierrätyksessä, taloudellisuudessa ja luonnon monimuotoisuuden sekä yhteisöllisyyden vaalimisessa. 

Viljelijäkyselyn tiedonkeruu toteutetaan sekä netti- että paperilomakkeilla. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 15- 20 minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään nimettömänä. 

Paperilomakkeita saat omalta yhdistykseltäsi - yhdistyksen ilmoittamalla tavalla. Yhdistys on myös määritellyt paperilomakkeiden viimeisen palautuspäivän. Nettilomakkeella voit vastata 14.8. asti.

Kyselyyn vastanneet voivat halutessaan osallistua arvontaan, jossa vastaajien kesken arvotaan kolme 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen tietoja ei yhdistetä vastauksiin ja niitä käytetään vain arvontaan. Arvonta suoritetaan 15.8.2018 ja siihen osallistuneiden antamat henkilötiedot tuhotaan välittömästi arvonnan suorittamisen jälkeen.

Siirtolapuutarhaliiton sitoumus (klikkaa linkkiä – sitoumus avautuu uuteen ikkunaan).

4.7.2018 12:00

Haluatko kuvasi näkyviin Siirtolapuutarhaliiton kalenteriin 2019? Lähetä kuvasi viimeistään 30.7. liiton toimistoon (info@siirtolapuutarhaliitto.fi).

Siirtolapuutarhaliiton kalenteriin 2019 tarvitaan 12 kuvaa, eri alueilta ja eri vuodenajoilta. Kuvissa saa olla mökkejä, maisemaa, yksityiskohtia – ihan mitä tahansa. Ainoa kriteeri kuville on se, että ne ovat digitaalisessa muodossa ja että niiden tarkkuus on painotarkoitukseen riittävä (vähintään 300 dpi). Jos kuvissa esiintyy henkilöitä, niin varmistathan kuvassa olevalta että kuvaa saa käyttää kalenterissa.

Kalenterissa kerrotaan miltä alueelta kuva on otettu sekä myös kuvaajan nimi. Kuvia saatetaan joutua rajaamaan painoteknisistä syistä. Kiitokseksi kuvista saat veloituksetta kaksi kalenteria, joissa ottamiasi kuvia.

Liiton kalenteri on monelle viljelijälle tärkeä perinne. Kalenteri lähetetään myös liiton joulutoivotuksen kera mm. kaikkien Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton jäsenmaiden puheenjohtajille.

3.7.2018 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti.

Hyphen 64 on erikoisnumero, jonka teemana on kaupunkiviljely.

Lehden (englanninkielinen) voit lukea täältä.

28.6.2018 12:00

Seitsemän vuoden odotus on palkittu. Valitusten takia Porvoon siirtolapuutarhahanke on viivästynyt, mutta koska valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei pydetty, on uuden siirtolapuutarha-alueen asemakaava nyt tullut voimaan.

Vuonna 2011 syksyllä kaksi palstaviljelijää vaihtoivat keskenään pari sanaa siirtolapuutarhasta Porvooseen ja siitä pyörä lähti pyörimään. Syntyi siirtolapuutarhayhdistys, POPS (Porvoon Perinteinen Siirtolapuutarha ry), jonka yhteinen tavoite on perustaa Porvooseen siirtolapuutarha ja rakentaa linkki liki sadan vuoden taakse, jolloin Suomen ihan ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin kaupunkiin vuonna 1915.

POPSin siirtolapuutarha perustetaan Veckjärven rannalle, 3,5 km Porvoon keskustasta. Alueelle tulee 60 mökkipalstaa, kooltaan noin 250-450 m2. Yhdistyksen jäsenten ei tarvitse olla porvoolaisia. 

Korostamalla sanaa ’perinteinen’ yhdistyksen toiminta nojaa niihin satavuotisiin perinteisiin, joihin siirtolapuutarha–aate on perustunut jo useiden sukupolvien ajan. Näistä perinteistä ammentavat siirtolapuutarhat ovat maankäytöllisesti ja ympäristönsuojelullisesti kestävän kehityksen periaatteet ihanteellisella tavalla toteuttavaa vapaa-ajan asumista ja harrastustoimintaa.

Lisätiedot: info@pops.fi

Yhdistyksen kotisivut

Yhdistys Facebookissa

26.6.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote

Ensi sunnuntaina (1.7.2018) on mahdollisuus kurkistaa suljettujen puutarhojen porttien taakse Avoimet Puutarhat -tapahtuman yhteydessä. Sadat mielenkiintoiset yksityiset ja julkiset puutarhakohteet avautuvat yleisölle klo 12 – 17 välisenä aikana. www.avoimetpuutarhat.fi -sivujen kautta voi tutustua etukäteen kohteisiin ja suunnitella mieleistä vierailureittiä.

Tapahtuman aikana puutarhoissa tavataan muita harrastajia ja päästään ihailemaan erilaisia kohteita hyötypuutarhoista tuoksuviin ruusutarhoihin. Puutarhat tarjoavat myös monenlaista tekemistä ja kokemista: opastettuja kierroksia, kahvitteluja, herkuttelua, taimi- ja kirppisostoksia ja jopa musiikkia. Lisätietoa kohteiden toiminnoista löytyy nettisivuilta. Tärkeintä tapahtumassa on kuitenkin nauttia puutarhojen vehreydestä ja poimia toimivia ideoita omaan pihaan.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat Allergia-, iho- ja astmaliitto kampanjallaan Terve askel luontoon sekä Fiskars Oyj kasteluteemallaan.

 

Tapahtumaan osallistuvat Siirtolapuutarhaliiton jäsenyhdistykset löydät täältä.

18.6.2018 12:00

Uusimman Siirtolapuutarha-lehden erikoisteema on Yhdessä harrastaminen.

Lehden listamuotoiseen sisältöön voi tutustua täällä.

'Kysymyksiä palstalta' voit lähettää toimitukselle sähköpostitse osoitteeseen toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Biologi Leena Luoto vastaa palstalla kysymyksiin.

Siirtolapuutarha-lehden 2/2018 näköislehti on julkaistu. Näköislehdet löydät täältä.

11.6.2018 12:00

Suomen Siirtolapuutarhaliitto on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä ja elämäntapaa siirtolapuutarhoissa liittymällä mukaan Sitoumus2050:een.


Kysely liittyy Suomen Siirtolapuutarhaliiton Kestävän kehityksen Sitoumukseen2050, jonka liitto on tehnyt yli 800 muun suomalaisjärjestön, -yrityksen ja -kunnan tavoin. Sitoumuksissa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville niillä keinoin, joita sitoumuksentekijällä voi olla. 

Kehitys on kestävää, kun sillä tuetaan ihmisyhteisöjen, teknologian ja luonnon välistä tasapainoa. Kyse on valinnoista energiankäytössä, viljelykäytännöissä, veden käytössä, ravinnekierrossa, rakentamisessa, kierrätyksessä, taloudellisuudessa ja luonnon monimuotoisuuden sekä yhteisöllisyyden vaalimisessa. 

Kyselyllä Siirtolapuutarhaliitto haluaa selvittää, miten siirtolapuutarhurit jo nyt toimivat niin, että ympäristö kukoistaa.

Viljelijäkyselyn tiedonkeruu toteutetaan sekä netti- että paperilomakkeilla. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 15- 20 minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. 

Kyselyyn vastanneet voivat halutessaan osallistua arvontaan, jossa vastaajien kesken arvotaan kolme 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen tietoja ei yhdistetä vastauksiin ja niitä käytetään vain arvontaan. Arvonta suoritetaan 15.8.2018 ja siihen osallistuneiden antamat henkilötiedot tuhotaan välittömästi arvonnan suorittamisen jälkeen.

Siirtolapuutarhaliiton sitoumus (klikkaa linkkiä – sitoumus avautuu uuteen ikkunaan).

28.5.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 28.5.2018


Sadat yksityiset ja julkiset puutarhat avautuvat vieraille heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina klo 12–17. Tapahtuman teemana on ”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen”. Vierailukohteita kaivataan vielä lisää mukaan kaikkialta Suomesta, jotta kaikilla kiinnostuneilla olisi mahdollisuus viettää elämyksellistä tapahtumapäivää.

Puutarhat kaipaavat nyt vettä

Ennätyksellisen lämmin toukokuu on vauhdittanut kasvua ja kukintaa. Sateiden puute onpuolestaan lisää tarvetta kasteluun. Tapahtuman yhteistyökumppani Fiskars esittelee kastelulaitteita yhteistyössä tapahtumaan jo ilmoittautuneiden 50 puutarhan avulla. Vinkkejä kesälomakaudella tarvitaan, jotta puutarhan syötävästä sadosta tulisi runsasta ja kasvien rehevyys säilyisi loppukesän.

Vanhan kansan sanonta ”Kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa viljalaariin” pitää hyvin paikkansa myös harrastepuutarhoissa. Riittävän kastelun avulla puutarha saadaan kukoistamaan erityisen hyvin aurinkoisena alkukesänä. Kuitenkin hyvän keskikesällä annetun kastelun avulla varmistetaan seuraavan vuoden runsas kasvu ja kukinta.

Tapahtumaan ilmoittaudutaan www.avoimetpuutarhat.fi -sivujen kautta. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu yleisön pyynnöstä sunnuntaihin 3.6. asti. Tapahtuman www-sivuihin kannattaa tutustua. Siellä on nähtävillä jo nyt ilmoittautuneet puutarhat ja hienoja kohteita edellisiltä vuosilta.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan sekä Fiskars Oyj kasteluteemallaan.

Lisätietoja:

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

Puutarhaliitto kasvattaa hyvinvointia. Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

25.5.2018 12:00

Kesä-elokuussa liiton toimisto palvelee tiistaista torstaihin klo. 10-14.


Toimistoon saat yhteyttä sähköpostitse osoitteessa info@siirtolapuutarhaliitto.fi tai puhelimitse numeroista 010 3213 540 (vaihde) / 050 911 8191 (jäsenasiat).

Liittosihteeri on kesälomalla 16.-29.7. ja 27.8.-9.9. sekä työmatkalla 22.-25.8.

Aurinkoista kesää!

9.5.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 9.5.2018


Pidetään hyvää huolta maasta – sieltä kasvit saavat voimansa

Puutarhuri ihailee usein maanpäällistä kasvua ja nauttii sen kauneudesta ja sadosta. Kuitenkin kaikki se, mitä tapahtuu pinnan alla, on yhtä tärkeää kuin maanpäällinen kasvu. Jopa puolet kasvin biomassasta tekee työtä maan alla. Maan kasvukunnon ylläpitäminen ja sen parantaminen ovat myös kotipuutarhurin tärkeimpiä tehtäviä. Tehoviljelyssä maan kunto saatetaan unohtaa, mutta puutarhurin tärkein tehtävä on siirtää maa hyväkuntoisena sukupolvelta toiselle.

Puutarhaa kannattaa rakentaa aina luonnon ehdoilla. Hyvän puutarhan rakentaminen aloitetaan maan kasvukunnon huolehtimisesta. Kun maa on elinvoimaista, kasvit viihtyvät siinä hyvin. Ne saavat helposti tarvitsemansa veden, ravinteet ja muut hyötyaineet. Lisäksi hyvässä maassa juurten on helppo kasvaa ja kasvi ankkuroituu vahvasti kasvupaikalleen.

Luonnollisen maan tärkein ominaisuus on kyky pidättää riittävästi vettä ja ravinteita. Se luovuttaa niitä kasvien tarpeisiin, jolloin ravinteiden osalta puhutaan kationien vaihtokapasiteetista. Hyvä maa sisältää riittävästi ilmatilaa ja huokosia, jotta juuristo saa tarvitsemaansa happea käyttöönsä. Ilmavassa maassa myös kasvien hiusjuurien on helppo kasvaa ja edetä syvemmälle kasvualustaan, jolloin kasvi pysyy tukevasti paikallaan ja saa laajalta alalta käyttöönsä sekä vettä että ravinteita.

Maan elävä tasapaino

Hyvä maa kuhisee myös elämää. Kauhallisessa hyvää multaa on miljoonia pieneliöitä ja maaperäbakteereja näkyvien lierojen ja hyönteisten lisäksi. Elävä tasapaino hoitaa maata ja eliöiden avulla vapautuu koko ajan uusia ravintoaineita kasvien käyttöön. Monipuolinen eliöstö pitää kasvualustan tasapainoisena ja terveenä. Hyvässä maassa on humusta riittävästi. Eloperäinen aines puskuroi kasvualustan ravinne- ja vesitasapainoa, mikä on erityisen hyödyllistä kivennäismaassa.

Kun maasta pidetään huolta, lisätään siihen uusia ravinteita sitä mukaan, kun kasveja poistetaan satona. Ravinteita voidaan lisätä orgaanisessa muodossa esimerkiksi kompostina tai kompostoituna lantana tai niiden kaupallisina versioina. Ravinteita saadaan myös teollisesti valmistetuista kivennäislannoitteista. Luonnollisin tapa on palauttaa oman maan ravinteet takaisin niin, että nurmen leikkuujätteet tai muut kuolleet kasvinosat palautetaan maahan sellaisenaan tai kompostoituina. Ne toimivat pieneliöstön ruokana ja lisäävät maan humuspitoisuutta. Tällä tavalla kasvien sisältämät ravinteet ja hiiliyhdisteet palautuvat takaisin luonnon kiertokulkuun.

Kompostoinnissa tärkeää on se, että kasvit eivät mätäne liian tiiviissä kasoissa tai liian paksuina kerroksina. Hapettomissa oloissa kompostointi epäonnistuu ja kasvijäte mätänee, jolloin ilmaan pääsee ns. haitallisia ilmastokaasuja. Oikein kompostoituessaan ilmaan vapautuu happea, maahan vettä, hiiliyhdisteitä ja ravinteita. Kompostoinnin avulla myös kotitalouden biojätteiden ravinteet voidaan palauttaa puutarhaan.

Kompostointitekniikoita on useita. Esimerkiksi Bokashi-menetelmällä kompostointi nopeutuu maitohappokäymisen ja lisättyjen pieneliöiden avustuksella. Perinteisessä ulkokompostorissa ruoka- ja kasvijätteet muuttuvat mullaksi parissa vuodessa. Käytännössä komposteja tarvitaan vähintään kaksi. Toista täytetään ensimmäisen vuoden ajan samaan aikaan kun toinen kypsyy maanparannusaineeksi.

Miten aloitetaan?

Maan perustilanne on hyvä selvittää ainakin uudella viljelypaikalla. Viljavuusanalyysin avulla selvitetään, mitä maalajia kasvualusta on ja maan happamuus eli pH ja ravinnepitoisuus. Suomalainen maa on yleensä liian hapanta puutarhakasveille. Hapan maa sopii useimmille havuille, alppiruusuille, magnolioille ja kunttapihaan. Muut maat on hyvä peruskalkita alussa. Myöhemmin lisätään kalkkia, puutuhkaa tai luujauhoa muutaman vuoden välein, jotta maan pH saadaan nousemaan 6.0 – 6.5 paikkeille eli lähelle neutraalia pH:a eli seitsemää. Erityisen happamia ovat metsänpohjamaat, turvemaat ja rannikoiden sulfaattimaat. Aktiivinen viljely laskee myös pH:ta, jolloin ravinteiden saatavuus kasveille heikkenee. Kalkituksen avulla parannetaan kasvukuntoa: maan rakennetta ja pieneliöstön elinmahdollisuuksia.

Muutamat kasvit viihtyvät runsaasti kalkitussa maassa, jolloin pH voi nousta seitsemään ja hiukan ylikin. Näitä ovat kirsikka- ja luumupuut, ruusut, karviaiset, kaali- ja sipulikasvit. Maa kalkitaan ohjeiden mukaisesti mielellään muutamaa viikkoa ennen kasvukauden aikaista lannoitusta. Kalkki tarvitsee runsaasti kosteutta vaikuttaakseen, joten paras levitysajankohta on ennen sadetta ja jos mahdollista kalkki voidaan muokata myös kosteaan kevätmaahan ennen istutusta. PH:n ylläpitämiseen sopii myös puutuhka, jota levitetään ämpärillinen aaria ( 10 x10 m ) kohden muutaman vuoden välein.

Maalajiakin voi parantaa

Yleisin puute suomalaisissa maalajeissa on eloperäisen aineksen ja erityisesti humuksen vähyys. Hyvä puutarhamaa on aina tummaa ja sisältää runsaasti humusta. Parhaimmillaan eloperäistä ainesta on maassa yli 10 prosenttia. Humus toimii usein maan kasvukunnon mittarina ja on tyypillistä hyvin hoidetuille vanhoille puutarhamaille.

Humusta voi lisätä maahan kasvijätteinä, eloperäisinä lannoitteina ja tuomalla vanhaa puutarhamaata. Myös jyrsimällä turvetta maahan saadaan parannettua kasvukuntoa. Humuksen häviämistä estetään välttämällä liiallista muokkausta ja pitämällä alue kasvipeitteisenä tai muuten katettuna mahdollisimman pitkän aikaa vuodesta, jolloin sateet ja eroosio eivät huuhdo pois maan kevyintä ainesta. Monet humushapot ovat vesiliukoisia ja huuhtoutuvat siten helposti.

Savimaat kaipaavat myös eloperäistä ainesta, mutta sisältävät jo sinällään hyvin ravinteita ja pidättävät vettä. Usein helppohoitoisimmat puutarhapalstat syntyvät vuosikymmenten saatossa savimaille, kun ne muuttuvat humuspitoisemmiksi. Lannoituksen ja kastelun tarve ovat vähäisiä. Savimaille kannatta tuoda alkuvaiheessa hiekkaa ja nurmikon pintaan voi lisätä hiekkaa, jotta nurmikenttä kestää kulutusta ja siihen ei jää vettä seisomaan. Hiekkapitoiset maat kaipaavat puolestaan eloperäistä ainesta. Savensekainen puutarhamaalisäys voi tehdä niistä erinomaisia viljelymaita.

Turvemaat ovat kelpoja puutarhamaita, kun niihin lisää hietaa, savea ja kalkkia. Niiden huokoisuus ja vedenpidätyskyky ovat erinomaisia. Kivennäismaat parantamat muun muassa turvemaan kantavuutta ja kestävyyttä.

Biohiili - uutuus, joka ihmetyttää

Viimevuosina myyntiin on tullut biohiiltä ja erilaisia maaperän kasvukuntoa parantavia preparaatteja. Biohiilen maata parantavaan voimaan uskotaan laajasti, mutta erilaisten pieninä annoksia annettujen ihmeaineiden tehoa on vaikea todistaa. Ne sisältävät yleensä hyviä pienorganismeja tai aineita, joiden avulla ”hyvikset” pääsevät kasvamaan maassa. Mykoritsoista on tutkittua tietoa, ja ne parantavat kasvua toimien symbioosissa viljelykasvien juuriston kanssa.

Biohiiltä valmistetaan puujätteistä ja myös erilaisista orgaanisista sivuvirroista hapettomassa tilassa kuumentamalla aineksia 300 – 700 asteen lämmössä. Käsittelyn aikana poistuu kaasuja, energiaa ja nesteitä. Jäljelle jää hyvin huokoinen kiinteä hiiliyhdiste. Sen etu maanparannuksessa on, että se pystyy tarjoamaan ’kodin’ valtavalle määrälle pieneliöstöä, sitomaan painoonsa nähden moninkertaisesti vettä ja ravinteita. Maahan lisättynä se elävöittää ja tasapainottaa kasvualustaa. Biohiili sopii erinomaisesti sekä yksivuotisten että monivuotisten puutarhakasvien kasvatukseen.

Biohiiltä voi valmistaa itsekin esimerkiksi puutarhan risuista ja oksista siilomaisessa polttoastiassa, jonka pohjalla lämpö hiillyttää materiaalin hapettomassa tilassa. Moni levittää kasvimaalle myös puutuhkaa, joka sisältää myös jonkin verran biohiiltä tuhkan ravinteiden lisäksi.

Maan kasvukunnosta huolehtiminen on osa luonnon moninaisuuden vaalimista. Hyvä maa on arvokasta ja antaa mahdollisuuden kasvattaa monipuolisesti erilaisia koriste- ja hyötykasveja. Jokainen kasvi sitoo kasvaessaan ilmakehästä haitallista hiilidioksidia ja muuttaa sen kiinteiksi hiiliyhdisteiksi, jotka aikanaan päättyvät kiertoon rikastuttamaan maan kasvukuntoa. Maan rakenne, terveys ja ravinnetasapaino hyötyvät monipuolisesta kiertoviljelystä, jossa yksivuotisten kasvien istutuspaikkaa vaihdetaan vuosittain.

 

Lisätietoja: puutarha-agronomi Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005