17.9.2021 12:00

Etelä-Karjalan kansalaisopisto järjestää siirtolapuutarha-aiheisen yleisöluennon verkossa.


Lappeenrantalainen Skinnarilan siirtolapuutarhayhdistys täytti tänä vuonna 40 vuotta ja niinpä Etelä-Karajalan kansalaisopinsto kutsui yhdistyksen pj:n Helena Harjun pitämään yleisöluentoa aiheesta. Siirtolapuutarha Saimaan rannalla -luento pidetään torstaina 23.9. klo 18 - 19.30.

Luento on avoin ja maksuton kaikille. Zoom-linkin luennolle saa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ilmo@ekko.fi.

Tapahtuma EKKO:n Fb-sivulla.

12.9.2021 12:00

Siirtolaputuarhaliiton XXVII liittokokouksessa valittu uusi hallitus piti 11.9.2021 järjestäytymiskokouksensa ja koulutuspäivän Marjaniemen siirtolapuutarhassa Helsingissä.

Liiton I. varapuheenjohtajaksi (vastuualue: taloushallinto) hallitus valitsi Jenni Pölläsen Niihaman Rpy:stä Tampereelta. II. varapuheenjohtajaksi (vastuualue: tiedotus- ja julkaisutoiminta) valittiin Arto Härkönen Marjaniemen Sp:sta Helsingistä ja III. varapuheenjohtajaksi (vastuualue: koulutus- ja näyttelytoiminta) valittiin Pirkko Pekkanen Raholan Spv:stä Tampereelta.

Liiton työvaliokunnan muodostaa puheenjohtajisto, kaksi hallituksen joukostaan valitsemaa varsinaista jäsentä sekä liittosihteeri. Hallituksen jäsenistä työvaliokuntaan valittiin Lasse Granroth (Brunakärr Ktf, Helsinki) ja Kaija Kumpukallio (Herttoniemen Spy, Helsinki).

Järjestäytymiskokouksessa nimettiin myös koollekutsujat liiton eri työryhmille:

  • Siirtolapuutarha-lehden toimitusneuvosto: Maylis Karjalainen (Brunakärr Ktf, Helsinki)
  • Ympäristöryhmä: Margit Suurnäkki (Marjaniemen Sp, Helsinki)
  • Viestintäryhmä: Sanna Castrén (Marjaniemen Sp, Helsinki)
  • Jäsentyöryhmä: Lasse Granroth (Brunakärr Ktf, Helsinki)
  • Toimitilatyöryhmä: Jenni Pöllänen (Niihaman Rpy, Tampere)
  • Palstarekisterin kehittämisen työryhmä: Arto Härkönen (Marjaniemen Spy, Helsinki)
  • Kansainvälisyysryhmä: Kaija Kumpukallio (Herttoniemen Spy, Helsinki)
31.8.2021 12:00

Suomen Siirtolapuutarhaliiton XXVII liittokokous järjestettiin Helsingissä 28.-29.8.2021. Kokous valitsi liiton puheenjohtajaksi, kolmannelle kaudelleen, Pertti Laitilan Tampereelta. Puheenjohtajan lyhyet liittokokousterveiset on julkaistu videona.

Kokouksessa valittiin myös liiton uusi hallitus, joka pitää järjestäytymiskokouksensa 11.9.2021. Hallituksen varsinaisia jäseniä ovat:

  • Kari Aalto, Haarajoen Spy, Järvenpää
  • Lasse Granroth, Brunakärr Ktf, Helsinki
  • Arto Härkönen, Marjaniemen Sp, Helsinki
  • Pirkko Kipleläinen, Kotiniemen Spy, Lahti
  • Kaija Kumpukallio, Herttoniemen Spy, Helsinki
  • Sini Marttinen, Klaukkalanpuiston Rp, Helsinki
  • Pirkko Pekkanen, Raholan Spv, Tampere
  • Jenni Pöllänen, Niihaman Rpy, Tampere
  • Jani Rautkoski, Metsolan Spy, Kotka
  • Saara Väisänen, Niihaman Rpy, Tampere

Hallituksen varajäseniksi valittiin:

  • Margit Suurnäkki, Marjaniemen Sp, Helsinki
  • Kerttu Viironen, Litukan Spy, Tampere
  • Sanna Castrén, Marjaniemen Sp, Helsinki
  • Minna Niemelä, Niihaman Rpy, Tampere
  • Annu Brotherus, Pakilan Spy, Helsinki

Liittokokous hyväksyi hallituksen sääntömuutosehdotuksen ja uudet säännöt astuivat voimaan heti. Uusien sääntöjen mukaan liittokokouskausi lyhenee kolmeksi vuodeksi. Seuraava liittokokous järjestetään elo-syykuussa 2024 Lahdessa.

Kokouksessa hyväksyttiin myös toimintasuunnitelma ja talousarvio alkaneelle liittokokouskaudelle.

29.8.2021 12:00

SSpl liittokokoustiedote 29.8.2021


Helsingissä kokoontunut Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry:n XXVII liittokokous valitsi Pertti Laitilan kolmannen kerran hallituksensa puheenjohtajaksi kaudelle 2022-2024. 

Siirtolapuutarhaliittoon kuuluu 30 jäsenyhdistystä, jotka edustavat noin 3 700 siirtolapuutarhaviljelijää.

Pertti Laitilalla (s. 1969 Tampereella) on pitkä siirtolapuutarhatausta. Hänen vanhemmillaan oli siirtolapuutarhamökki 1967-1971 ja vuodesta 1995 lähtien Pertillä on ollut oma mökki Nekalan siirtolapuutarhassa Tampereella.

Pertti Laitilan CV / siirtolapuutarhatoiminta:

  • Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.
    • Hallituksen puheenjohtaja 2013-
    • Hallituksen jäsen 2010–2013
  • Siirtolapuutarha-lehden päätoimittaja 2013-
  • Pirkanmaan Siirtolapuutarhojen Aluejärjestö ry:n puheenjohtaja 2012–2013
  • Nekalan Siirtolapuutarharhayhdistys ry.
    • Puheenjohtaja 2013–2018
    • Hallituksen jäsen 1996–2010
  • Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton (The Fédération Internationale des Jardins Familiaux) 
    • Tilintarkastaja 2019-
    • Varatilintarkastaja 2015–2018
    • Suomen edustaja liiton yleiskokouksissa  2014-
  • Pohjoismaisen Siirtolapuutarhaliiton (Nordiska Koloniträdgårdsförbundet) puheenjohtaja 2013–2014

Pertti on puheenjohtajakautenaan tuonut liittoa ja sen toimintoja voimakkaasti 2000-luvulle. Hän on vienyt toiminnan muutenkin avoimemmaksi ulkomaailmaan ja jäsenistölle. Toimituksensa tuella hän on uudistanut jäsenlehteä Siirtolapuutarha. Lehti sai vuonna 2020  tunnustuksena Aikakausmedian Edit-kilpailun voiton sarjassa 'Ammatti- ja järjestölehdet'.

Pertin aikana liitto on siirtynyt sähköiseen taloushallintoon, joka tehostaa toimintoja, vähentää paperilaskujen määrää ja on hallittavissa myös etäyhteyksin.

Liiton hallituksen puheenjohtaja kokee, että kouluttaminen ja tiedottaminen puutarhanhoidon saloista on ensiarvoisen tärkeää, niin uusille kuin vanhoille viljelijöille. Monet vanhat hyväksi todetut käytänteet ovat uusille viljelijöille tuntemattomia. Toisaalta nykyinen ekologinen, monimuotoisuutta arvostava puutarhanhoito, vaatii monelta ajattelutavan muutosta.

Pertti Laitila aloitti liitossa hallituksen jäsenenä ja perehtyi aktiivisena jäsenenä liiton toimintaan useamman vuoden kierron. Kun hänet valittiin ensimmäiselle kaudelleen Siirtolapuutarhaliiton hallituksen puheenjohtajaksi, hän tunsi jo liiton eri toiminnot ja vaikutustavat. Pertti oli myös nähnyt ne kehittämistarpeet, joita liitolla oli ja joita hän alkoi kautensa alusta saakka päämäärätietoisesti ajaa. 

Puheenjohtajana Pertti on ollut keskusteleva, hän kuuntelee eri näkökantoja, mutta uskaltaa jämäkästi puolustaa myös omia näkemyksiään ja tehdä tarvittavia päätöksiä. Hän tarttuu asioihin ja perehtyy niihin. Hän on myös tarvittaessa harkitseva, eikä helposti ryntäile sinne tänne.

Pertti Laitila on innostunut siirtolapuutarhaliikkeestä ja näkee vaivaa vastatakseen kentältä tuleviin kysymyksiin. Hän on helposti lähestyttävä, joka on suuri etu puheenjohtajalle. Hänen kausilla on tehty useita liitolle hyviä uudistuksia, jotka näkyvät myös tavallisille puutarhureille suunnatuissa palveluissa. Asioiden valmistelu etukäteen kokouksia varten on ollut hyödyllistä kaikille ja lyhentänyt kokousten viemää aikaa.

Liiton tehtävät ovat moninaisia ja vaativat osaamista ja pitkäjänteistä työtä, jotta tuloksia saavutetaan. Eri sidosryhmät on tunnettava ja niihin on vaikutettava.

Kansainvälinen yhteistyö tulee jatkuvasti entistä tärkeämmäksi, yhdessä voimme korostaa olemassaolomme oikeutusta globaalisti.

Liittokokouksessa päätettiin myös mm.

  • Hyväksyä yksityisten henkilöiden kannatusjäsenyys
  • Lisätä erilaisia viljelijöille suunnattuja koulutuksia
  • Mahdollistaa sähköisen näköislehden tilaamisen mahdollisuus
  • Miettiä liiton Pengerkadun toimitilojen hyötykäyttöä.

 

Lisätiedot:

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry / puheenjohtaja Pertti Laitila

pertti.laitila@gmail.com

 

26.8.2021 12:00

Helsingin kaupunkiympäristötoimialan tiedote

Omenakausi voi lisätä rottien liikehdintää pihoilla ja puutarhoissa, kun maahan pudonneet hedelmät ja marjat houkuttelevat jyrsijöitä paikalle. Myös pihamaalle haravoidut lehti- ja risukasat tarjoavat rotille suojapaikkoja.

Rotat ovat tuhoeläimiä, jotka voivat muun muassa saastuttaa elintarvikkeita ja vaurioittaa jyrsimällä erilaisia rakenteita. Vastuu rottien torjunnasta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla.

Rotille ei kannata tarjota ruokaa tai suojaa

Ensisijaisesti tulisi varmistaa, että rotilla ei ole saatavilla ravintoa. Maahan pudonneet omenat ja muu jyrsijöille kelpaava ravinto tulee kerätä heti pois pihalta.

Jos ei saa itse käytettyä kaikkea satoaan, siitä voi jakaa muille. Helsingissä on paljon asukkaita, jotka ottavat mielellään omenoita ja muita kotipuutarhan hedelmiä vastaan.

Syömäkelvottomat hedelmät voidaan kompostoida. Avokomposti ei kuitenkaan käy tähän tarkoitukseen, sillä biojätekompostorin tulee olla sellainen, etteivät jyrsijät ja linnut pääse sinne. Kompostorin kuntoa on syytä seurata ja väliajoin kannattaa tarkistaa, etteivät rotat pääse siihen esimerkiksi jyrsimällä reikää alakautta.

Omenoita voi myös viedä maksua vastaan Sortti-asemille. Samalla asemalle voi viedä muutakin pihan risu- ja viherjätettä. Mikäli omenoita aikoo laittaa kiinteistön bio- tai sekajäteastiaan, kannattaa niitä laittaa vain vähän kerrallaan. Näin jäteastia ei rikkoudu tai tule liian painavaksi siirtää.

Lisäksi on syytä pitää piha ja puutarha siistinä ja tarkistaa, ettei rotille ole tarjolla suojapaikkoja kiinteistön alueella. Pihalle ei siis kannata kasata rakennusmateriaali- tai rojuläjiä, joista jyrsijät saavat suojaa. Myöskään lehti- tai risukasoja ei tule jättää lojumaan maahan, sillä ne houkuttelevat rottia ja muita kutsumattomia jyrsijävieraita paikalle.

Myös lintujen talviruokinta saattaa houkutella rottia pihapiiriin. Mikäli lintuja ruokitaan, tulee se järjestää niin siististi, ettei se aiheuta rottaongelmaa. Lintuja ei tule ruokkia suoraan maahan.

Kiinteistön haltija tai omistaja vastaa rottien hävittämisestä

Torjuntatoimien tekeminen samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella on suositeltavaa, koska rotat esiintyvät yleensä laajalla alueella. 

Rotanloukkuja myydään kuluttajille kaupoissa. Loukkuja sijoitettaessa tulee varmistua siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lapsille, kotieläimille eikä muille luonnonvaraisille eläimille. Loukut tulee tarkastaa päivittäin. 

Rottien torjuntaan tarkoitettuja torjunta-aineita voivat hankkia ja käyttää vain tuholaistorjunta-alan ammattilaiset. Laajemmassa rottaongelmassa suositellaan kääntymistä tuholaistorjunnan ammattilaisen puoleen.

19.8.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote 19.8.2021


Vuoden 2021 avoin puutarha on Naisten puutarha Rovaniemellä

Tämän vuoden Avoin Puutarha on rovaniemeläinen Naisten puutarha. Puutarhaliiton puutarhayhdistykset valitsivat tämän kohteen Vuoden 2021 avoimeksi Puutarhaksi, koska Naisten puutarhassa yhteisöllisyys ja esimerkillinen tapa toimia yhdistivät sekä puutarhaharrastuksen että samalla auttoivat maahanmuuttajanaisia tutustumaan suomalaiseen elämäntapaan.

Idea Naisten puutarhaan syntyi, kun Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio kertoi matkastaan Ruotsiin, jossa puutarhatoiminnan avulla maahanmuuttajanaisia oli autettu tutustumaan paikalliseen kulttuuriin ja myös oppimaan kieltä. Arktiset maahanmuuttajat AMA ry lähti soveltamaan ideaa Rovaniemelle. Samalla ollaan kotoutumisen tukena, kun itse organisoidaan matalan kynnyksen toimintaa, opitaan yhdessä ja avataan ovia uusille ihmisille.

Yhteistyötä puutarhan omistajien kanssa

Ensin lähdettiin etsimään omakotitalojen omistajia, jotka kaipasivat pihalleen hoitoapua ja tarjosivat myös siellä viljelymahdollisuuden. Moni ikääntynyt talon omistaja ei enää jaksa hoitaa pihaansa ja kaipaa ehkä myös elämää omalle tontilleen. Vastavuoroisesti maahanmuuttajataustaiset kaipaavat kontakteja toisiinsa ja paikallisiin asukkaisiin oppiakseen Suomen kieltä, kulttuuria ja tutustumaan uuteen kotimaahansa. Se voi onnistua puutarhatöiden lomassa tai yhteisten pihakahvitteluhetkien aikana.

Avoimet Puutarhat-tapahtumaan osallistunut puutarha löytyi Lapin yliopiston tutkijan Nafisa Yeasminin Korkalovaarassa sijaitsevan omakotitalon pihasta. Eri maista muuttaneet naiset perustivat sinne laatikkoviljelmiä. Monet suomalaiset toivat sinne viljelytarvikkeita ja kasvien taimia sekä samalla tutustuivat toisiinsa. He myös kutsuivat maahanmuuttajanaisia tutustumaan omiin pihoihinsa ja koteihinsa tämän hankkeen kautta. Avoimet Puutarhat -tapahtuman aikana naisten puutarhan piha kiinnosti paljon vierailijoita ja oli näkyvästi esillä julkisuudessa edistäen sekä maahanmuuttajien kotouttamisideaa että tapahtumaa.

Ensi vuonna jälleen!

Avoimet Puutarhat- tapahtuman (20. 6. 2021) järjestivät 10. kerran Puutarhaliitto ry ja Svenska Trädgårdsförbundet rf. Tapahtuma keräsi noin 60 000 vierailua ympäri Suomea erilaisiin puutarhakohteisiin. Ensi vuonna puutarhat avautuvat 7. elokuuta.

Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Ljudmila ja Nikolai Borisoffin puutarhasäätiöt sekä Kotipuutarha-lehti ja Kekkilä. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä eurooppalaisen Rendez vous aux Jardins-verkoston kanssa.

Lisätietoja:

Katriina Happonen, AMA koordinaattori puh. 040 7606 059

Kuvia: Facebook, Naisten puutarha syntyy Korkalovaaraan: https://www.facebook.com/media/set/?vanity=ArktisetmaahanmuuttajatAMA&set=a.3502379403195174 

Arktiset maahanmuuttaja AMA ry: https://www.facebook.com/ArktisetmaahanmuuttajatAMA

www.avoimetpuutarhat.fi ja www.oppnatradgardar.fi 

Tapahtumavastaava Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

13.8.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Tomaateista pidetään! Ne koetaan maukkaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi, joten ei ole ihme, että suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Hyvin moni meistä suomalaisista aloittaa aamunsa tomaattileivällä tai pilkkoo niitä päivittäin salaatteihinsa. 

Tomaatit sopivat moneen päivittäiseen ruokahetkeen joko sellaisenaan tai kypsytettyinä. Tomaattien miellyttävä hapokkuus, makuaineet ja makeussopivat niin kasvis-, kala- kuin liharuokien joukkoon. Esimerkiksi tuoretomaattikastikkeella saadaan kevennettyä maukkaalla tavalla ruoka-annoksia.  

Myös tomaattien ulkonäkö ihastuttaa. Peruspyöreitä syömme edelleen eniten, mutta erikoistomaattien kysyntä on ollut kasvussa viime vuosina. Niiden osuus kulutuksesta on jo yli 15 prosenttia. Naposteluun sopivat esimerkiksi eriväriset päärynänmalliset minitomaatit, kun tummanpunaiset lihaisemmat tomaatit maistuvat parhaiten grillattuina tai paistettuina.

Ei päivää ilman tomaattia?

Kokonaiskulutuksesta kotimaisten tomaattien osuus on 60 prosenttia. Se on vuosien kuluessa vaihdellut, mutta viimeisimpien tietojen mukaan kotimaisten tomaattien osuus kulutuksesta on jälleen kasvussa. Arvostus lähellä tuotettuja kotimaisia tuotteita kohtaan kasvaa. Maku, puhtaus ja tuoreus ovat niistä tärkeimpiä.

Meillä Suomessa tomaatteja viljellään yli 41 miljoonaa kiloa ympärivuotisesti kasvihuoneissa. Pohjoisena maana olemme viljelyosaamisen ja vuosisadon puolesta maailman huippua. Samanaikaisesti suomalaiset viljelijät ovat onnistuneet pienentämään merkittävästi tomaatin viljelyssä hiili- ja vesijalanjälkiä. Kasvihuoneissa hyötyeliöt toimivat biologisina tuholaistorjuajina, ja ahkerat kimalaiset puolestaan pölyttävät kukat. Tärkein tuotantoalueemme on Vaasan eteläpuolella sijaitseva Närpiö, jossa punastuu tai muuten väriään vaihtaa yli 60 prosenttia suomalaisista tomaateista.

Ruohovartinen vihanneshedelmä

Tomaatti (Lycopersicum esculatum) on kasvitieteellisesti marja, jota yleisesti kutsutaan vihanneshedelmäksi sen käytön perusteella. Tomaatin marjat kypsyvät jatkuvakasvuisessa ruohovartisessa kasvissa terttuihin.  Käytännössä tämä monimetriseksi kasvava kasvi vaihdetaan vuosittain uusiin taimiin, mutta sopivissa oloissa samasta kasvista on mahdollista korjata satoa pitempäänkin. Viljelyssä tärkeää on hallita samanaikaisesti ilmankosteus, lämpötila, veden- ja ravinteiden saanti sekä kasvin hiilidioksidin saanti. Tomaatin kukat hedelmöittyvät varmimmin kimalaisten toimesta, kun lämpötila on 13 ja 32 asteen välillä ja ilmankosteus sopiva.

Tomaattifriikit kasvattavat erikoisuuksia

Tomaatit ovat myös yksi harrastajien suosikkikasveista, jota viljellään niin minikasvihuoneissa kuin lämpimillä kasvupaikoilla avomaalla. Tomaatit menestyvät esimerkiksi lasitetuilla parvekkeilla reilun kokoisessa ruukussa. Harrastajia motivoivat erikoislajikkeet ja kohtalaisen helppo kasvattaminen. Tomaatti rakastaa aurinkoa ja kestää myös hyvin ajoittaista kuivahtamista. Harrastajan lajikkeet voivat olla mustanpuhuvia, kirjavia tai monimuotoisia maatiaislajikkeita. Moni tomaattifriikki kertoo, että jo pelkästään tomaattikasvuston hyvä tuoksu tekee harrastuksesta mieleisen.

Tomaatit kuuluvat perunan tapaan koisokasveihin ja ovat kotoisin Etelä- Amerikasta, missä intiaanit ovat valikoineet parhaita villikantoja viljeltäväksi. Eurooppaan tomaatti levisi jo 1500-luvun alussa löytöretkien seurauksena. Aluksi sitä pidettiin eksoottisena koristekasvina Suomessakin, mutta myöhemmin siitä on tullut maailman eniten viljellyin vihannes. Tomaatin viljely Suomessa alkoi 1870-luvulla, ja on yleistynyt ja muuttunut ympärivuotiseksi selvästi 1990-luvulta lähtien.

Maailman suosituin vihannes

Tuorekäytön lisäksi teollisuustomaatti on maailman eniten viljellyin vihannes. Erityisen paljon sitä kasvatetaan Pohjois-Afrikassa, Kanariansaarilla ja eteläisen Euroopan maissa, joista muun muassa Italian keittiö perustuu pitkälti tomaatin monipuolisiin ominaisuuksiin. Myös Väli-Amerikka ja Yhdysvaltojen eteläosat ovat on merkittäviä teollisuustomaatin viljelyalueita. Tomaatit ovatkin on yksi tärkeimmistä elintarviketeollisuuden raaka-aineista, minkä vuoksi myös kasvinjalostajat ja muut yritykset ovat jo pitkään olleet erityisen kiinnostuneita erilaisten lajikeominaisuuksien ja viljelytekniikan parantamisesta.

Maku kiinnostaa

Tomaatin maku on usein keskustelun aiheena. Varmin tapa nauttia maukkaista tomaateista on hankkia ne mahdollisimman kypsinä, tuoreina ja säilyttää ne huoneenlämmössä. Makutesti on helppo tehdä myös kotona. Kun laittaa toisen tomaatin jääkaappiin, ja antaa toisen vielä jälkikypsyä huonelämmössä, huomaa kuinka huoneessa säilytetyn tomaatin rakenne ja maku ovat jääkaappisäilytettyä paremmat. Valitettavasti myös osa ravintoloista ja kaupoista säilyttää tomaattejaan liian viileässä, sillä lämmössä viihtyvä hedelmä vetistyy ja sen maku heikkenee jo alle 13 asteen lämpötilassa.

Moni valitsee maun vuoksi myös erikoistomaatteja, joihin kertyy makeutta ja aromiaineita kasvun aikana peruspyöreää tomaattia enemmän. Niistä onkin tullut suosittuja napostelukasviksia. Suomessa on käynnistynyt hanke, jonka avulla pyritään kehittämään viljelyä ja lajikevalintoja tomaatin maun lisäämiseksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda esimerkiksi perunan tapaan markkinoille lajikenimellä varustettuja erikoislajikkeita, jotka muutoin jäisivät huomioimatta.

Tärkeimmät tomaatit tyypit ovat peruspyöreän klassikkotomaatin lisäksi tiivismaltoisemmat pihvitomaatit ja makeat, värikkäät kirsikkatomaatit. Lisäksi myynnissä on päärynä-, luumu-, cocktail-, Rooman-, terttu- ja grillitomaattinimikkeillä erilaisia tomaattityyppejä. Monet ovat myös tutustuneet esimerkiksi perinnetomaatteihin kuten häränsydäntomaatteihin.

Terveyspommiksi kutsuttu

Tomaatti on jo käyttömääränsä puolesta yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä kasviksista, sillä kasvisten kokonaiskulutuksesta tomaattien osuus on vajaa viidennes. Tomaatin sisältämät vitamiinit, kuidut ja hivenaineet ovat hyödyllisiä, mutta erityisen siitä tekee sen väriaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimistössämme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena. Sen on tieteellisestikin todettu ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia ja muun muassa miesten eturauhassyöpää. On myös viitteitä, että tomaatit vähentäisivät myös masentuneisuutta. Parhaiten lykopeeni imeytyy elimistöön kypsennetyistä ruuista, esimerkiksi tomaattipohjaisista kastikkeista.

Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Puutarhaliitto on aloittanut tämän perinteen jo viisikymmentä vuotta sitten. Tavoitteena on antaa lisätietoa kasviksesta niin kuluttajille, kaupalle kuin harrastajille ja edistää vihannesten menekkiä. Vuoden 2022 lisäksi on valittu jo vuoden 2023 vihannekseksi porkkanat. Vuonna 2024 juhlitaan puolestaan aromaattisten basilikoiden vuotta.

 

Lisätietoja ja ruokaohjeita: Kotimaiset Kasvikset ry, www.kotimaisetkasvikset.fi

toimitusjohtaja, puutarha-agronomi Timo Taulavuori, 040 745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

5.7.2021 12:00

Elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetään Siirtolapuutarhaliiton liittokokous, joka on ylin päättävä elin. Kokouksessa liitolle valitaan puheenjohtaja sekä hallituksen varsinaiset jäsenet (10) ja varajäsenet (5). Jokainen jäsenyhdistys voi esittää kokoukselle omat ehdokkaansa. Liiton hallituksella on vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta sekä lisäksi tarvittaessa ylimääräisiä kokouksia.

Uusi hallitus pitää järjestäytymiskokouksensa syyskuussa. Ko. kokouksessa valitaan liitolle varapuheenjohtajat, joilla on omat, liiton säännöissä määritellyt vastuualueensa. Myös muilla hallituksen jäsenillä on omat, erikseen määritellyt vastuualueensa. Järjestäytymiskokouksessa valitaan myös työvaliokunta, jonka kokoonpano on puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, kaksi hallituksen varsinaista jäsentä sekä liittosihteeri. Työvaliokunnalla on vuosittain noin 10 kokousta, joista osa on lyhyitä sähköpostikokouksia.

Erikseen nimettyjä aihealueita edistävät liiton työryhmät, jotka nimitetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Jokaisella työryhmällä on oma edustajansa liiton hallituksessa. Olisi erittäin tärkeää, että työryhmissä saataisiin mahdollisimman kattavasti kuuluviin ”kentän ääni”, eli että työryhmien jäsenenä olisi ko. aihealueista kiinnostuneita viljelijöitä eri puolilta maata. Työryhmillä on yleensä muutama kokous vuodessa, ja kokoukset voidaan toteuttaa verkkokokouksina. 

Jos sinua kiinnostaa osallistuminen johonkin työryhmään, niin kerro kiinnostuksestasi liittosihteerille, jolta voit myös kysyä lisätietoja (info@siirtolapuutarhaliitto.fi).

Viestintäryhmä

Ensi vuonna alkavan uuden liittokokouskauden aikana viestintäryhmän tulisi päivittää liiton viestintästrategia – mitä, kenelle ja mitä kanavaa käyttäen. Tyhjältä pöydältäkin saa aloittaa. Jatkossa viestintäryhmä tekee liitolle vuosittaiset viestintäsuunnitelmat. Jos työryhmän jäsenillä on palava halu kirjoittaa mediatiedotteita, niin se olisi kovin tervetullutta. Viestintäryhmän agendalla on myös liiton verkkosivusto, joka kaipaa uudistamista.

Ympäristöryhmä

Liiton Kestävää kesänviettoa kaupungissa –hanke jatkuu. Ympäristöryhmän tavoitteena on luonnon kantokykyä kunnioittavien elämämuotojen sekä ekologisesti kestävän siirtolapuutarhayhteisön edistäminen. Väistyvä ympäristöryhmä tulee jättämään uudelle ryhmälle ehdotuksia ja askelmerkkejä, joiden edistämiseen uusi ryhmä voi muodostaa oman kantansa.

Jäsentyöryhmä

Liiton jäsenpalvelujen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeä asia. Mitä yhdistykset ja viljelijät toivovat liitolta – ja miten toiveet voidaan toteuttaa? Hyvät ja kattavat jäsenpalvelut ovat edellytys sille, että yhdistykset jatkossakin haluavat olla liiton jäseniä, ja kenties niillä voitaisiin houkutella jäseneksi myös sellaisia yhdistyksiä, jotka eivät nyt ole liiton piirissä.

Siirtolapuutarha-lehden toimitusneuvosto

Palkitun lehtemme kehittämisestä ja sisällön ideoinnista vastaa toimitusneuvosto, vaikka yksittäisten numeroiden käytännön junailu on lehden toimituksen käsissä. Olisi tärkeää, että lehden sisältö olisi aidosti valtakunnallista, ja jotta tuo voidaan toteuttaa, tarvitaan sekä tietoa että ideoita eri puolilta Suomea.

Muut työryhmät

Tarvittaessa liiton hallitus voi nimetä muitakin työryhmiä – joko koko liittokokouskaudelle tai edistämään jotakin tiettyä projektia.

29.6.2021 12:00

Muistathan, että Siirtolapuutarhaliiton jäsenyhdistyksen jäsenenä saat alennusta Kotipuutarha-lehden tilaushinnasta?

Lue lisää (klikkaa linkkiä)

14.6.2021 12:00

Siirtolapuutarha-lehti valittiin vuoden 2020 parhaaksi ammatti- ja järjestölehdeksi.Valinnan teki Aikakausmedian Edit-kilpailun tuomaristo.

Valintaansa tuomaristo perusteli seuraavasti:

"Lehden toimituksella on selkeästi syvä ymmärrys omasta kohdeyleisöstä, sen kehityksestä ja tarpeista. Vuonna 2020 uudistunut lehti on sisällöltään ja taitoltaan lukijoidensa näköinen; se on monipuolisesti ajankohtainen, asiantunteva ja sisältää paljon hyödyllistä tietoa. Lehden yleisilme on paperia ja käytettyjä kasvivärejä myöten brändiä tukeva. Tehdyillä muutoksilla on huomioitu uuden, nuoremman lukijakunnan kiinnostus siirtolapuutarhamaailmaan."

Videon, jossa Siirtolapuutarha-lehden toimittaja Pirjoliisa Laurén kertoo siirtolapuutarhaharrastuksesta voit katsoa täältä (klikkaa linkkiä).

10.6.2021 12:00

Sunnuntaina 13.6.2021 oli tarkoitus järjestää Helsingissä, Marjaniemen siirtolapuutarhassa, liiton alueellinen kurssi aiheesta 'Vieraslajien torjunta ja sitä koskevat asetukset'. Kurssi joudutaan valitettavasti perumaan, koska ilmoittautumisia oli vain kourallinen.

Jos kaipaat tietoa vieralajiesta, niin löydät lisätietoa liiton YouTube-kanavalta. Sinne on julkaistu 9.4.2019 vieralajiseminaarin ammattilaisten puheenvuorot, pilkottuna puhujakohtaisesti.

Kanavan löydät täältä (klikkaa linkkiä). 

7.6.2021 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Lehden numero 73 sisältö

Sivuilla 4-5 on juttu siitä, mistä SSpl on ylpeä.

 

  • Pääkirjoitus

Tästä olemme ylpeitä - miksi?

  • Suomi: Olemme ylpeitä vuosittaisesta puutarhakurssistamme
  • Ruotsi: Olemme ylpeitä kestävän puutarhanhoidon ohjelmastamme
  • Ranska: Olemme ylpeitä suunnittelutoimistostamme
  • Ranska: Olemme ylpeitä tieteellisestä toimeksiannostamme
  • Luxemburg: Olemme ylpeitä siirtolapuutarhaliikkeestä koronapandemian aikana sekä sen lukuisistä toiminnoista 
  • Itävalta: Olemme ylpeitä naisten asiantuntijaryhmien panoksesta siirtolapuutarhaliikkeen kehittämisessä

Diplomit

  • Örebron (SE) siirtolapuutarhayhdistys "Älvtomta" sai diplomin innovatiivisesta hankkeesta
  • Tukholman (SE) siirtolapuutarhayhdistys "Orten odlar" sai diplomin innovatiivisesta hankkeesta
  • Belvaux'n (L) siirtolapuutarhayhdistys "Amis de la Fleurs" sai sai diplomin innovatiivisesta hankkeesta
7.6.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote 7.6.2021


Lämmin alkukesä on varmistanut sen, että myös pohjoisimman Suomen puutarhat ovat parhaimmillaan sunnuntaina 20. kesäkuuta. Silloin vietetään kymmenennen kerran suosittua, valtakunnallista Avoimet Puutarhat -tapahtumaa. Tapahtumaan on ilmoittautunut 550 puutarhakohdetta siirtolapuutarhoista metsäpuutarhoihin.

Hyväntuulinen tapahtuma kutsuu vieraita julkisiin ja myös yksityisiin puutarhoihin, joihin voi käydä tutustumassa etukäteen tapahtumasivulla. Karttasovelluksen avulla lähiseudulta voi etsiä mielenkiintoisia kohteita. Hyvän reittisuunnitelman avulla päivässä ehtii vierailla useammassakin mielenkiintoisessa kohteessa.

Juhannusta edeltävänä sunnuntaina 20. 6. 2021 puutarhat ovat avoinna klo 12.00 – 17.00. Moniin puutarhakohteisiin pääsee tutustumaan ainoastaan tuona tapahtumapäivänä, jolloin teemana on Opitaan yhdessä puutarhassa, kertoo tapahtumavastaava Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Hän kannustaa kävijöitä aktiivisesti etsimään uusia ideoita ja vinkkejä puutarhakäynnillä.

Pionien loistoa?

Puutarhoissa löytyy innostuneiden puutarhaharrastajien lisäksi tänä vuonna kukkivia ruusuja, monia pensaita ja perennoja. Lämmin alkukesä on vauhdittanut myös puutarhojen kuningattaria, pioneja kukkimaan. Niiden ihmeellisiä värejä ja kukintoja pääsee ihailemaan monissa kohteissa. Hyötykasviharrastajat puolestaan saattavat löytää jo ensimmäiset sadonkorjuuvaiheeseen ehtineet vihannekset niin kasvihuoneista kuin avomaalta. Useissa puutarhoissa kannattaa hetken hengähtää ja nauttia kuppi kahvia ihaillen kotipuutarhureiden töiden tuloksia.

Tapahtuman järjestävät yhdessä Puutarhaliitto ry ja Svenska Trädgårdsförbundet rf. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Ljudmila ja Nikolai Borisoffin puutarhasäätiöt sekä Kotipuutarha-lehti ja Kekkilä. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä eurooppalaisen Rendez vous aux Jardins-verkoston kanssa.

Lisätietoja:

Tapahtumavastaava Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

Tapahtumakoordinaattori Sanne Wikström, Svenska trädgårdsförbundet rf sanne.wikstrom@tradgard.fi p. 045 665 4956

Tapahtumaan osallistuvat liiton jäsenyhdistysten puutarhat näet täältä.

31.5.2021 12:00

Liiton toimisto noudattaa kesäaikaa kesä-elokuussa ja palvelee puhelimitse ti-to klo. 10-14. 

24.5.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote

Luonnonmukaiset puutarhat kiinnostavat

Puutarhaharrastaminen kiinnostaa yhä useampaa suomalaista. Yli puolelle meistä se on tärkeä harrastus, jonka merkitys on korostunut viime ja tänä vuonna kaikkien ikäryhmien osalta. Harrastus tuo mielekästä tekemistä, minkä lisäksi se on luonut myös turvaa ja vakautta arkeen. Viime aikoina puutarhan luonnonmukaisuus on noussut yhä tärkeämmäksi puutarhaideologiaksi.

Uudet tuulet puhaltavat pohjoismaisessa puutarhaharrastamisessa, kertoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Yhä useampi puutarhuri arvostaa luonnonmukaisuutta ja pyrkii oman harrastuksensa avulla lisäämään puutarhan elinvoimaisuutta ja suojelemaan ympäristöään. Hyvän puutarhurin arvostusta ei enää saa kitkemällä voikukat nurmikostaan tai myrkyttämällä puutarhakäytävät täysin kasvivapaiksi. Sen sijaan hyvä harrastaja lisää luonnon biodiversiteettiä ja valitsee puutarhaansa tuotteita, jotka parantavat muun muassa maan elinvoimaisuutta.

Boheemit puutarhat tulevat

Uudet boheemit puutarhat ovat monilajisia, jolloin niissä näkyy luonnonkiertokulku vuosien ja kasvukausien välillä. Ne ovat visuaalisesti monilajisina myös kauniita. Omistajilleen niissä riittää seurattavaa, ja muullekin luonnon eliöstölle ne ovat kiinnostavampia kuin vähälajiset vastaavat. Boheemissa puutarhassa tärkeintä on maanpeittävyys ja se, että puutarha elää voimakkaasta vuodenaikojen mukana, samalla niitä korostaen.

Tärkeää on se, että kukkivia kasveja on puutarhassa koko kasvukauden ajan. Kotipuutarhat ovat nykyisin esimerkiksi perhosten ja mehiläisten kannalta niiden tärkeimpiä elinalueita muiden ympäristöjen muuttuessa vähälajisemmiksi. Kukkivien kasvien osalta kannattaa suosia vähemmän jalostettuja ja yksinkertaisempia lajikkeita, joista hyönteispölyttäjät pystyvät löytämään mettä ja siitepölyä ruoakseen.

Puutarhassa voidaan viljellä sen samoissa osissa kerroksittain niin hyötykasveja kuin koristekasveja, jatkaa Taulavuori. Hedelmäpuun alla kukkivat ensimmäiset kevätkukkijat. Myöhemmin kesällä sieltä kerätään joko villiyrttejä ruoanlaittoon tai sinne istutetaan muita puutarhakasveja syyssatoa tuottamaan. Kasvipeitteinen maa sitoo ilman hiilidioksidia koko kasvukauden ajan hidastaen ilmastonmuutosta. Samalla tämä peitteisyys suojaa maata eroosiolta paremmin kuin maa, joka on osan vuodesta paljaana.

Kukat kuuluvat nurmikkoonkin?

Luonnonmukaisen puutarhan nurmikkoalueilla saavat kukkia apilat ja voikukat, ja osa nurmialueista muutetaan kukkiviksi kedoiksi. Ratamot ja monet matalat kasvit sopivat kukkimaan oleskelualueilla. Mesipistiäisten, perhosten ja muiden hyötyhyönteisten menestyessä puutarhassa, sen sato paranee ja esimerkiksi lintujen lajikirjo lisääntyy.

Kierrätystä

Kotitalouden ja puutarhan eloperäinen jäte kierrätetään hakettamalla ja kompostoimalla se uudelleen kasvien käyttöön parantaen näin maaperän elinvoimaisuutta ja maanperän eliöiden määrää. Kasvukuntoa ylläpidetään kierrättämällä eloperäistä ainesta ja huolehtimalla muun muassa siitä, että muoveja ei päädy maahan, vaan se kierrätetään jäteasemille. Myös ns. En muokkaa -viljely yleistyy. Siinä maata ei juurikaan muokata, vaan tämän työn hoitavat maaperän eliöstö ja kasvien juuret. Maan eloperäisyydestä, eliöstön ja kasvien hyvinvoinnista pitää huolta säännöllisesti lisätty eloperäinen kate.

Pohjoismaisen boheemin puutarhan osana on röty- tai metsäpuutarha, jossa heinät, kivet, lahopuu ja kannot tarjoavat linnuille, hyönteisille ja muille eliöille ruokaa, turva- ja lisääntymispaikkoja. Lähialueiden antia kuten marjoja ja sieniä voidaan hyödyntää ruoantuotannossa muuttaen lähialueita niille suotuisiksi metsäpuutarhoiksi.

Hallittua hallitsemattomuutta ja helppohoitoisuutta

Usein boheemipuutarha on helppohoitoinen, mitä suomalaiset puutarhaharrastajat arvostavat toisena tärkeänä asiana ominaisuutena luonnonmukaisuuden ohella. Tällainen skandinaavinen puutarha eroaa monista muista puutarhoista hallitulla hallitsemattomuudella. Puutarhurin tärkein tehtävä on toimia puutarhan kapellimestarina. Antaa tilaa erilaisille puutarhan kasveille ja eläimille.

Puutarhuri auttaa kasvuunlähdössä ja kasvien kehittymisessä. Myös julkisissa puutarhoissa tällaiset dynaamiset istutukset ovat yhä suositumpia. Pihan ilme muuttuu luonnollisesti vuosien varrella, jolloin puutarhurin tehtäväksi jää tilan ja valon antaminen sen kaikille maanpäällisille ja -alaisille asukkaille. Usein miten hoitotoimina riittävät vuosittaiset leikkaukset sekä vieraslajien ja muiden tilaa valloittavien kasvien hävittäminen niin, että monilajisuus säilyy.

Puutarhaliiton puutarhayhdistysten vuoden teemana on Ekotekoja puutarhassa. Näin kotipuutarhurit haluavat edistää luonnonmonimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta sekä kannustaa suomalaisia viheriöittämään ja tekemään ympäristöstään viihtyisämpää. Puutarhaliiton jäseninä on yli 50 harrastajapuutarhayhdistystä ympäri Suomea.

Lisätietoja:

Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, puutarha-agronomi, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, p. 040 7453005.

21.5.2021 12:00

Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista astui voimaan 8.5.2021. Yhdistysten kannalta olennaisia asioita ovat poikkeuslakiin kirjatut kevään 2021 kokousten siirtämisen sekä säännöistä poikkeavien kokousjärjestelyjen mahdollisuus. Laki on voimassa kesäkuun 2022 loppuun asti.

Lakiteksti on kokonaisuudessaan luettavissa täällä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210375

 

Kokouksen siirtäminen

Uuden poikkeuslain mukaan yhdistyksen kokous, joka yhdistyksen sääntöjen määräyksen mukaan tulisi järjestää elokuun 2021 loppuun mennessä, voidaan sääntöjen estämättä pitää syyskuun 2021 loppuun mennessä. Sama määräaika koskee myös yhdistysten ylimääräisiä kokouksia.

Säännöistä poikkeavat kokousjärjestelyt

Yhdistyksen hallituksen tulee huolehtia siitä, että kaikilla jäsenillä on käytännössä riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksen päätöksentekoon koronaepidemiasta huolimatta. Tällöin voi olla tarpeen sallia osallistuminen asiamiehen tai etäyhteyden välityksellä.

Yhdistyslaki edellyttää, että jokaisella yhdistyksen jäsenellä pitää olla oikeus osallistua yhdistyksen kokoukseen niin halutessaan. Näin ollen yhdistys ei voi kieltää ketään osallistumasta. Yhdistys ei myöskään voi pakottaa kaikkia osallistumaan etäyhteyden kautta – etäosallistuminen on aina vain vaihtoehto.

Yhdistyksen hallitus voi poikkeuslain nojalla edellyttää ennakkoilmoittautumista yhdistyksen kokoukseen, joka pidetään viimeistään 30.6.2022. Kokoukseen ilmoittautumisen määräpäivä voi olla kaksi viikkoa ennen tai sitä lähempänä kokousta. Aika, jolloin kokouskutsu on viimeistään lähetettävä, lasketaan ilmoittautumisen viimeisestä määräpäivästä.

Yhdistyksen hallitus voi sallia jäsenille etäosallistumisen (osallistuminen kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla), vaikka sitä ei olisi säännöissä sallittu. Tämä on voimassa 30.6.2022 asti.

Poikkeuslaki mahdollistaa sen, että yhdistyksen hallituksen päätöksellä kokouksissa voidaan käyttää asiamiestä, vaikka sellainen ei yhdistyksen sääntöjen mukaan olisi mahdollista. Lisäksi valtuutettu saa valtuuttaa toisen valtuutetun käyttämään oikeuttaan kokouksessa. Kuitenkin yksi asiamies voi kokouksessa edustaa maksimissaan 10 % kokouksessa edustettujen jäsenten tai valtuutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kokoontumisrajoitukset

Aluehallintoviraston tämänhetkinen linjaus on, että yhdistysten kokouksiin, joihin lähtökohtaisesti voivat osallistua vain jäsenet sekä kutsuttuina eräät muut, ei sovelleta yleisötilaisuuksia koskevia kokoontumisrajoituksia.

Vaikka kokoontumisrajoitukset eivät koske kokouksia, tartuntatautilain pykälän 58 c määräykset terveysturvallisuudesta koskevat kokouksen järjestäjää, eli yhdistyksen hallitusta.

Tartuntatautilaissa säädetään seuraavat minimivaatimukset, joita on noudatettava kokoustiloissa:

  • osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen
  • osallistujille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
  • tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään
  • osallistujien oleskelu järjestetään sillä tavoin väljästi, kuin on mahdollista ja istumapaikat sijoitetaan riittävän etäälle toisistaan.

Lisäksi AVI suosittelee, että tiloissa käytetään myös muita THL:n ja OKM:n ohjeessa mainittuja keinoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Ohjeet ovat luettavissa täällä: https://bit.ly/30Mrm2n

 

Liitto suosittelee, että jokaisen yhdistyksen hallitus miettii, minkälainen kokouksen pitotapa on kaikki jäsenet huomioiden järkevin ja millaiset tilat kokouksen pitämiseen on käytössä. Olennaisinta on se, että kokous ei vaaranna jäsenten terveyttä.

 

Pertti Laitila

puheenjohtaja

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

16.4.2021 12:00

Muovia maaperässä – Puutarhan muovi-ilta ti 27.4.2021 klo. 16:45

Hyötykasviyhdistys ja Suomen Siirtolapuutarhaliitto järjestävät tilaisuuden, jossa pohditaan mitä muovi vaikuttaa puutarhan maaperässä. Mitä tarkoittaa biohajoavuus? Onko maaperään upotettaville ja katteena käytettäville ”kankaille” vaihtoehtoja. Miksi niitä pitää upottaa maaperään?

Ohjelma:

• 16.45 Millaisia muoveja puutarhoissa on käytössä ja miksi niitä käytetään. Onko vaihtoehtoja. Biologi Leena Luoto, Hyötykasviyhdistyksen hallituksen vpj, Flowerpecker tmi

• 17.15 Mikromuovit maaperässä, erikoistutkija Salla Selonen, Syke

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, eikä tarvitse ilmoittautua. Pääset mukaan tämän linkin kautta.

15.4.2021 12:00

Hyötykasviyhdistys järjesti 13.4.2021 webinaarin Hyvinvoiva maaperä, hyvinvoiva puutarha. Siirtolapuutarhaliitto oli yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista.

Webinaarin aiheet:

  • Maaperän kasvukunto
  • Orgaanisen aineksen merkitys maan kasvukunnolle
  • Mikromuovit maaperässä
  • Sienijuuren ja mikrobien merkitys puutarhakasveille
  • Torjunta-ainejäämien hallinta kierrätyslannoitteissa ja kasvualustoissa
  • Maaperän kunnon määrittäminen

Webinaaritallenne on katsottavissa täällä.

18.3.2021 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Kesää ja Avoimia puutarhoja odottaen!

Vuoden suosituin puutarhatapahtuma Avoimet Puutarhat järjestetään kymmenennen kerran sunnuntaina 20. 6. 2021 klo 12 – 17. Tämä valtakunnallinen tapahtuma on houkutellut vuosien mittaan kymmeniä tuhansia vierailuja satoihin yksityisiin ja julkisiin puutarhoihin ympäri Suomea.

Koronavuosi on lisännyt kiinnostusta puutarhaharrastamista kohtaan. Moni harrastaja on innostunut kunnostamaan vanhaa puutarhaansa uuteen malliin, ja useat ovat myös loihtineet kokonaan uusia pihakokonaisuuksia. Vuoden 2021 eurooppalaisena teemana on Opitaan yhdessä puutarhassa! Teeman avulla innostetaan puutarhan omistajia siirtämään osaamistaan vierailijoille ja myös päinvastoin. Puutarhaharrastamisen mielenkiintoisin puoli onkin se, että se tarjoaa loputtoman määrän uutta opittavaa ja koettavaa vuosittain, sillä erilaiset vuodet tuovat omat ilonsa ja haasteensa harrastajille.

Ilmoittautuminen on alkanut

Nyt on aika ilmoittaa oma puutarhansa mukaan teemapäivään luomalla profiili www.avoimetpuutarhat.fi -sivuille. Tapahtuman sivut toimivat myös ympärivuotisina puutarhamatkailusivustoina, minne voi luoda profiilin myös kevään ja kesän matkailukohteena. Profiiliin liitetään esittelykuvia ja perustiedot puutarhakohteesta.

Tapahtuma toteutetaan koronaturvallisuus huomioiden niin, että osallistuville puutarhoille lähetetään ohjeet turvallisen tapahtuman toteutukseen kesäkuun alussa. Viime vuonna suosion saaneet Avoimet puutarhat kotisohvalla -kierrokset toteutetaan myös yleisön toiveesta, jolloin puutarhansa voi avata myös virtuaalisesti. Tarkemmat ohjeet APK-osallistumiseen julkaistaan loppukeväästä.

Tapahtuman järjestävät yhdessä Puutarhaliitto ry ja Svenska Trädgårdsförbundet rf. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Ljudmila ja Nikolai Borisoffin puutarhasäätiöt sekä Kotipuutarha-lehti ja kasvualustoistaan ja lannoitteistaan tunnettu Kekkilä BVB.

 

Lisätietoja:

www.avoimetpuutarhat.fi ja www.oppnatradgardar.fi 

Tapahtumavastaava Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

Tapahtumakoordinaattori Sanne Wikström, Svenska trädgårdsförbundet rf, sanne.wikstrom@tradgard.fi p. 045 665 4956

 

18.3.2021 12:00

Aikakausmedian Editkilpailussa oli vuoden 2020 osalta 15 eri sarjaa, joista toimituksellisia sarjoja oli 14 ja markkinoinnillisia sarjoja 3. Siirtolapuutarha-lehti pääsi kolmen parhaan joukkoon toimituksellisessa sarjassa 'Ammatti- ja järjestömediat'.

Tänään julkistettiin voittajat, ja oma lehtemme voitti oman sarjansa!

Perustelut:

"Lehden toimituksella on selkeästi syvä ymmärrys omasta kohdeyleisöstä, sen kehityksestä ja tarpeista. Vuonna 2020 uudistunut lehti on sisällöltään ja taitoltaan lukijoidensa näköinen; se on monipuolisesti ajankohtainen, asiantunteva ja sisältää paljon hyödyllistä tietoa. Lehden yleisilme on paperia ja käytettyjä kasvivärejä myöten on brändiä tukeva. Tehdyillä muutoksilla on huomioitu uuden, nuoremman lukijakunnan kiinnostus siirtolapuutarhamaailmaan."

Olkaamme ylpeitä viime vuonna 85 vuotta täyttäneestä lehdestämme.

 

KUULUMISIA från koloniträdgårdsförbundet

https://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/?x171799=296854