4.4.2019 12:00

Puutarhaliiton tiedote 4.4.2019


Kantar TNS:n puutarhatutkimuksen mukaan kiinnostus puutarhaharrastamiseen kasvaa edelleen. Harrastuksena puutarha on yksi suomen yleisimmistä ja suosituimmista. Suomalaisista yli 70 prosenttia harrastaa jossain muodossa puutarhaa  ja noin puolelle se on tärkeä harrastus. Kiinnostus puutarhaa kohtaan kasvaa edelleen erityisesti nuorten ja kaupunkilaisten parissa. Tärkein ryhmä on edelleen kuitenkin yli 35-vuotiaat naiset, jotka kuluttavat eniten euroja tähän harrastukseen.

Suomalaiset käyttivät viime vuonna taloutta kohden keskimäärin 292 euroa puutarhatuotteisiin. Tästä puolet on kasveja, multaa ja lannoitteita. Toinen puoli sisältää puutarhan koneet, työvälineet, kalusteet, kasvihuoneet ja viljelylaatikot. Kokonaisuudessaan puutarhakaupan arvo oli viime vuonna 556 miljoonaa euroa. Parin viime vuoden aikana summa on laskenut, mutta ala odottaa kasvua tulevalle sesongilta.

Nuorten kiinnostus kasvaa

Eniten kiinnostuspuutarhaviljelyyn on kasvanut alle 35-vuotiailla. Vielä vuonna 2013 puolet alle 25-vuotiaista ei ollut lainkaan kiinnostunut puutarhanhoidosta ja nyt vastaava luku on enää 15 prosenttia. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita syötävien kasvien viljelystä niin kaupungeissa kuin maallakin. 58 % nuorista on joko erittäin tai melko kiinnostuneita. Suhteessa kiinnostus kasvoi viime vuonna eniten miesten parissa. Heistä jopa 45 prosenttia oli kiinnostuneita puutarhanhoidosta.

Viime vuoden kuuma kesä vaikutti siihen, että mullan ja kesäkukkien suosio kasvoi. Näiden tuotteiden hankinnat lisääntyivät ja esimerkiksi puutarhan kasveihin käytettiin jopa kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan puutarhan kalusteisiin ja koneisiin kulutettiin yli 10 miljoonaa euroa vähemmän. Suosion säilyttivät erilaiset kasvatuslaatikot ja kasvihuoneet, joita hankittiin edellisten vuosien tapaan. Kompostorit ja kastelulaitteet olivat lähes ainoita teknisiä tuotteita, joiden myynti kasvoi.

Helle hyydytti viime vuonna

Kaksi edellistä kasvukautta ovat olleet poikkeuksellisia, mikä on vaikuttanut puutarhakauppaan. Vuoden 2017 sateinen ja viileä kesä heikensi tasaisesti kaikkea myyntiä. Seuraavan vuoden päinvastainen ”välimerenkesä” sai ihmiset ostamaan taimia, mutta kuuma kuivuus kesän aikana vähensi halukkuutta puutarhaharrastamiseen. Ruohonleikkurit ja muutkin koneet tekivät huonosti kauppaa sadettimien kustannuksella.

Vuoden 2019 kaudesta toivotaan kahden hyvin erilaisen kesän jälkeen normaalia suomalaista kesää. Harrastamisinto on kasvussa ja kauppa odottaa, että myös hyvän talouskehityksen myötä pihoihin ja puutarhoihin panostetaan entistä enemmän. Ilmastonmuutoksen hidastaminen, puutarhaharrastamisen hyvät terveysvaikutukset, huoli hyönteiskadosta ja kiinnostus lähituotteisiin ovat kaikki tekijöitä, jotka innostavat puutarhatöihin ja vaikuttavat myös hankintoihin.

Luonnonmukaisuus kiinnostaa

Tulevan kevään megatrendi on luonnonmukaisuus. Kiinnostusta on kierrätys- ja luonnonmukaisiin tuotteisiin sekä ympäristöä vaaliviin ratkaisuihin muun muassa kasvinsuojelussa. Myymälöistä etsitään erityisesti perhos- ja mehiläiskasveja, kaikenlaisia hyötykasveja, kasvi-sekä kasvuhuoneita sekä tekniikkaa. Puutarhoissa leikitellään valoilla, siellä hyrräävät robottileikkurit ja kastelujärjestelmät. Parvekeviljelyn toivotaan myös lisääntyvän. Moni arvostaa itsekasvatettuja tuotteita -näin erityisesti kaupunkilaisnuoret. Toisaalta parveke voi olla täynnä viidakkomaisesti kukkivia kasveja tai kuuman lasitetun parvekkeen voi sisustaa kuivaa sietävillä aavikkokasveilla.

Kuva: Hyötykasviviljely kasvilavoilla ja -huoneissa kiinnostaa erityisesti nuoria. Kuva Timo Taulavuori

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040 7453005

1.4.2019 12:00

Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistykselle on myönnetty Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton diplomi.

Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton yleiskokouksessa Luxemburgissa 8.-9.3.2019 päätettiin yksimielisesti myöntää diplomi innovatiivisesta projektista helsinkiläiselle Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistykselle. Diplomi luovutetaan elokuussa Kv. Liiton Study Session -tapahtuman yhteydessä Grazissa Itävallassa.

Herttoniemen Spy:n projektissa tehtiin Itäkeskuksen palvelutalon oleskelupihasta viihtyisä, osana palvelutalon 'Anna kukille ja kasveille uusi elämä' -hanketta. Vapaaehtoistyönä yhdistyksen jäsenet tekivät istutussuunnitelman, lahjoittivat ja kuljettivat perennoja sekä toteuttivat talkoilla, yhdessä palvelutalon henkilökunnan ja asukkaiden kanssa, koko oleskelupihan uudistuksen. Työ jatkuu vielä tämän kevään aikana.

Kuvaus projektista on luettavissa Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistyksen nettisivun uutisesta (klikkaa linkkiä).

Siirtolapuutarhaliitto teki Kv. Liitolle ehdotuksen diplomin myöntämisestä, koska ko. projekti on hieno osoitus siitä, miten

  • siirtolapuutarhayhdistys voi tuottaa esteettistä nautintoa myös sellaisille, jotka eivät enää kykene itse vierailemaan siirtolapuutarha-alueella
  • siirtolapuutarhayhdistys on sosiaalisesti vastuullinen
  • siirtolapuutarha-alueen omaa ylijäämää voidaan hyödyntää muiden iloksi
  • hyvällä tahdolla, iloisella ja ennakkoluulottomalla mielellä sekä talkootyöllä saadaan hyvää aikaiseksi

Liiton esittämän ehdotuksen kuvallinen osuus on litteenä (englanninkielisenä).

Yleiskokouksessa Hollannin Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Ruud Grondel totesi, että ko. projekti on ainutlaatuinen ja ehdottomasti palkitsemisen arvoinen. Hän totesi myös, että projekti edustaa jotakin sellaista, johon siirtolapuutarhayhdistysten - ympäri Euroopan - pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. 

Siirtolapuutarhaliitto esittää lämpimät onnittelut Herttoniemen Spy:lle ansaitusta diplomista sekä erityiskiitokset kaikille niille herttonomeille, jotka - tavalla tai toisella - osallistuivat tähän projektiin!

21.3.2019 12:00

Erikoisteema: Yhdessä tekeminen


Vuoden ensimmäinen Siirtolapuutarha-lehti on ilmestynyt. 

Tietoa lehden sisällöstä löydät listamuotoisena täältä (klikkaa linkkiä).

Samalla on julkaistu lehden numeron 5/2018 näköisversio.

12.3.2019 12:00

Puutarhaliiton tiedote 11.3.2019


Vihreä ja värikäs Avoimet Puutarhat –tapahtuma järjestetään sunnuntaina 7. heinäkuuta. Jälleen kerran pääsemme tutustumaan mielenkiintoisiin suomalaisiin kotipuutarhoihin ja erikoiskohteisiin. Tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna mukana oli 600 mielenkiintoista puutarhakohdetta.

Ilmoittautumisaika tapahtumaan on alkanut www.avoimetpuutarhat.fi -sivuilla, jossa voi käydä myös tutustumassa aikaisempiin kohteisiin. Mukaan tapahtumaan haetaan sekä tuttuja puutarhoja että myös uusia kohteita. Joukkoon etsitään sekä mökki- että kerrostalopihoja omakotitalojen ja julkisten puutarhojen ohella. Myös moni kaupallinen kohde järjestää erikoisohjelmaa tapahtumapäivänä.

Puutarha ei ole koskaan valmis

Jatkamme teemalla ”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen”, sillä puutarhan keskeneräisyys ei ole esteenä osallistumiselle. Jokainen puutarha on täynnä eläviä vinkkejä puutarhanhoidosta, kasveista ja niiden käytöstä.

Tapahtuman parasta antia ovat omistajien aito innostus ja halu jakaa kokemuksiaan muiden harrastajien kanssa. Viime kesänä puutarhoissa kuului linnunliverryksen lisäksi myös musiikkia ja jopa runoja. Suosittuja olivat erilaiset opastetut kierrokset, joiden aikana on mahdollisuus nauttia puutarhasta ja oppia uutta.

Hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Tänä vuonna puutarhat kukoistavat keskikesän tunnelmissa. Erityisteemana on kestävä puutarha. Puutarhaharrastaminen vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti meihin ihmisiin, eläinkuntaan ja ilmastoon. Tapahtuman aikana tutustutaan puutarhan hyvinvointia edistäviin teemoihin ja torjutaan vieraslajeja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton toimesta.

Ilmoittautuminen tapahtumaan on alkanut. Helpoiten osallistuminen onnistuu kirjautumalla www.avoimetpuutarhat.fi -sivujen kautta.

Avoimet puutarhat –tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Nikolai ja Ljudmila Borisoffin ja Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa, jonka kumppaneina ovat Biolan Oy, Oy Fiskars Ab ja Allergia-, Iho- ja Astmaliitto.

 

Lisätietoja: tapahtumakoordinaattori Heidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet rf,  heidi.wirtanen@tradgard.fi p. 045 665 4959

toimitusjohtaja Timo Taulavuori, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 30 05.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

11.3.2019 12:00

Vuoden ensimmäinen lehti ilmestyy 20.3.2019.


Siirtolapuutarha-lehden uudistustyö aloitettiin maltillisesti jo viime vuonna. Lehdestä palautetta antaneet ovat kokeneet uudistamisen hyväksi ja tervetulleeksi. 

Vuoden 2019 ensimmäisessä numerossa uudistaminen ottaa melko ison ja näkyvän askeleen. Lehti painetaan aiempaa ekologisemmalle paperille ja sen ulkoasussa näkyvät sekä uuden graafikon, Lena Malmin, kädenjälki että uudistettu logo (tekijä: Riikka Siusluoto).

Lehden paperin vaihtaminen on Siirtolapuutarhaliiton ja sen hallituksen nimeämän lehden kehittämisestä vastaavan toimitusneuvoston tietoinen ja kestävää kehitystä tukeva valinta. Lehden uusi paperi MultiOffset® on päällystämätön hiokkeeton offsetpaperi, jolle on myönnetty  Euroopan Komission EU-ympäristömerkki. Paperilla on myös PEFC-sertifikaatti. 

Uuden graafikon, logon ja paperin myötä lehteen tulee näkyvä muutos, joka on lukijoille havaittavissa uudenlaisena ja nykyistä modernimpana ilmeenä. Lehden toimitusneuvosto on hyväksynyt kaikki ehdotetut muutokset.

Myös lehden painopaikka vaihtuu. Toimitusneuvoston toteuttaman kilpailutuksen jälkeen uudeksi painopaikaksi valittiin Grano Oy Vaasa.

15.2.2019 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.


Lehden numerossa 66

 

  • Pääkirjoitus
  • Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton historia 1926-2016 (osa 8)

Diplomit

  • Siirtolapuutarha ”De Groote Braak”, Amsterdam (NL): ekologinen puutarhahoito
  • Siirtolapuutarha ”Wijkergouw”, Amsterdam (NL):  ekologinen puutarhahoito

Teema: Viljelymenetelmät

  • Saksa: Kestävä puutarhanhoito
  • Iso-Britannia: Miten kasvatat puutarhassasi?
  • Ranska: Kasvit bio-indikaattoreina (rikkaruohoja vai hyödyllisiä yrttejä?)
  • Ruotsi: Kestävä elämäntapa
  • Alankomaat: Permakulttuuri elintarvikemetsässä Stadsparkin siirtolapuutarhassa Groningenissa

Kansallisten liittojen uutisia

Lehden (englanninkielinen) voit lukea täältä.

15.2.2019 12:00

Tiukan kisan voittajaksi nousi lehden nelosnumeron kansi, joka sai 38 % annetuista äänistä.


Netissä järjestetyssä Paras kansi -äänestyksessä oman suosikkinsa kertoi - joko kyselylomakkeella tai Facebook-julkaisun kommenttina - 60 vastaajaa. Kyselylomakkeella vastanneista valtaosa saa lehden liiton jäsenetuna.

Perusteluissa voittajakannen vahvuuksiksi mainittiin mm. värikkyys ja kukat.

Yhden vastaajan sanoin: "Tulee loppukesä ja oma mökki mieleen. Tällöin kaikki vielä kauneimmillaan ja jo hieman syksyn tuntua havaittavissa."

Äänestyksen yhteydessä järjestetyssä arvonnassa onnettaren suosikkeja olivat Ann-Marie Helsingistä, Minna Helsingistä ja Terho Kuopiosta. Onnittelut voittajille, jotka saavat Pienen siirtolapuutarhasanaston postitse.

Lämmin kiitos kaikille, jotka äänestyksen yhteydessä esittivät toiveita juttuaiheiksi tuleviin lehtiin sekä antoivat palautetta toimitukselle! Ehdotuksenne ja toiveenne otetaan lehden tekemisessä huomioon. 

Siirtolapuutarha-lehden vuoden 2019 ensimmäinen numero ilmestyy 20.3.2019.

22.1.2019 12:00

Seminaarissa asiantuntijat kertovat haitallisten lajien tunnistamisesta ja torjunnasta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lajistoon.


Aika: ti 9.4.2019 klo. 11-15

Paikka: Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki

Suomen Siirtolapuutarhaliitto on pienpuutarhoille kohdennetun seminaarin yhteistyökumppani. Pääjärjestäjänä toimii Maa- ja metsätalousministeriö.

Helsingissä järjestettävä seminaari lähetetään suorana verkossa Tiedekulman nettisivulla ja taltionti siitä tulee myöhemmin nettiin katsottavaksi.

"Verkostoituminen ja uudenlaisten, koko maata kattavien kanavien käyttöönotto ovat Siirtolapuutarhaliiton edun ja tavoitteiden mukaista" sanoo liiton puheenjohtaja Pertti Laitila. "Olemme iloisia siitä, että voimme olla mukana valtakunnallisesti jakamassa asiantuntevaa tietoa kaikille puutarhureille ." 

Liitteenä seminaarin ohjelma.

Tapahtuma Facebookissa.

18.1.2019 12:00

Porvoon perinteinen siirtolapuutarhayhdistys POPS ry. on liittynyt Suomen Siirtolapuutarhaliiton jäseneksi. Toivotamme uuden jäsenyhdistyksen lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme!

POPS ry on tehnyt uutteraa työtä sen eteeen, että myös Porvooseen saataisiin siirtolapuutarha. Viime kesänä seitsemän vuoden sinnikäs odottelu palkittiin, kun Humlebergin kaava sai lainvoiman. Reilut kolme kilometriä Porvoon keskustasta sijaitsevalla tulevalla siirtolapuutarha-alueella on tilaa noin kuudellekymmennelle siirtolapuutarhapalstalle mökkeineen. Alueen omistaa Porvoon kaupunki, joka vuokraa alueen POPS ry:lle edelleen jälleenvuokrattavaksi yhdistyksensä jäsenille. 

Tutustu uuteen jäsenyhdistykseemme ja Porvoon siirtolapuutarhahankkeeseen täällä.

12.1.2019 12:00

Tänäkin vuonna Siirtolapuutarhaliitto järjestää alueellisia kursseja, jotka ovat jäsenetuna ilmaisia kaikille liiton jäsenyhdistysten viljelijöille. Kurssien luennoitsijana toimii lehdestämmekin tuttu Leena Luoto.

Kurssiaiheet ovat sopusoinnussa liiton vuoden teeman Yhdessä luonnollisesti kanssa ja jokainen alue voi valita oman kurssiaiheensa neljästä tarjolla olevasta vaihtoehdosta. Kurssin kesto on noin 3 tuntia.

Kurssisivulle (klikkaa linkkiä) päivitetään tietoa kurssipaikkakunnista, ajankohdista ja aiheista sitä mukaan kun ne saadaan sovittua. Kurssille tulee ilmoittautua ennakkoon, ja kurssisivulta pääsee kurssien ilmoittautumislomakkeille.

Osallistuminen kurssille ei edellytä, että on viljelijä järjestävässä siirtolapuutarhassa tai ko. maantieteellisellä alueella, vaan kaikki kurssit ovat avoimia kaikille jäsenyhdistysten viljelijöille.

9.12.2018 12:00

Turun Sanomat / Lukijalta

Lähde

Siirtolapuutarhat ovat viime aikoina herättäneet keskustelua Turussa – Kupittaan siirtolapuutarhan kohtalo on jopa nostettu parhaillaan avoimen Turun kaupungin Yleiskaava 2029 -nettikyselyn ensimmäiseksi kysymykseksi.

Itse olen viime vuodet seurannut vanhan kotikaupunkini urbaanien puutarhakeitaitten vaiheita Saksasta käsin kiitollisena siitä, että paikallisella yli satavuotiaalla ”Kleingarten”-palstallani on melko vahva lain ja perinteen turva takanaan.

Siinä, missä Kupittaan puutarha on jokseenkin yksinäinen outolintu alueellaan, löytyy väkiluvultaan suurin piirtein Helsinkiä vastaavasta Dresdenistä 360 siirtolapuutarhayhdistystä ja lähes 50 000 siirtolapuutarhuria.

Suosituimmat siirtolapuutarhat sijaitsevat aivan kaupungin keskusta-alueella, jonne autoton lastenvaunuilijakin pääsee kerrostaloasunnostaan helposti jalan.

Täällä tunnistetaan hyvin Sami Tantarimäen (TS Alio 6.10.) sekä Marja-Leena Knuutisen (TS mielipide 14.10.) mainitsemat siirtolapuutarhojen sosiaaliset ja terveydelliset hyödyt niin puutarhureille itselleen kuin muillekin kaupunkilaisille, mutta lisäksi siirtolapuutarhat mielletään myös erittäin tärkeiksi luontokeskittymiksi kaupunkiympäristössä.

Uunituoreessa siirtolapuutarhojen lajirikkautta Schleswig-Holsteinin osavaltiossa selvittäneessä tutkimuksessa biologit löysivät puutarhamaisemasta niin uhanalaisia kovakuoriaisia kuin lepakkojakin, ja myös kymmenille lintulajeille siirtolapuutarhat tarjosivat suojaisan elinympäristön.

Siirtolapuutarhojen etu siisteihin ja avariin puistoihin verrattuna eläinlajiston monimuotoisuuden kannalta on niiden pienipiirteisyys.

Erilaisia biotooppeja löytyy vierekkäisiltä palstoilta paljon, vanhoista hedelmäpuista risukasoihin, eri vuodenaikoina kukkivista kasveista ihmisten luomiin suojiin kuten hyönteishotelleihin, siilien talvehtimislaatikoihin ja linnunpönttöihin.

Olisikin todella mielenkiintoista verrata esimerkiksi juuri Kupittaan siirtolapuutarhan ja viereisen puiston lajirikkautta!

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä uutisoidaan suurin otsikoin, ja esimerkiksi pölyttäjähyönteisten väheneminen on jo hyvin tunnettu todellinen uhkakuva (esimerkiksi Ilari Sääksjärven ja Mia Röngän TS Alio 3.11.).

Ongelmat – ja samalla niiden ratkaisut – sysätään kuitenkin mielellään vaikkapa kaukaisten sademetsävaltioiden tai tehomaatalouden niskoille. Kuitenkin pienemmässäkin mittakaavassa tehtävillä ratkaisuilla voi olla paikallisesti suuri merkitys.

Veikkaan, että reippaileva kaupunkilainen kuulisi Kupittaalla keväisellä kävelylenkillään vähemmän niin hyönteisten surinaa kuin linnunlauluakin, jos siirtolapuutarha korvattaisiin yleiskaavassa ”keskustatoimintojen alueella”.

 

Julia Fält-Nardmann

filosofian tohtori

Postdoc-tutkija ja -opettaja Dresdenin teknillisen yliopiston metsäeläintieteen laitoksella

5.11.2018 12:00

Eviran tiedote 5.11.2018

Ilmastonmuutoksen ja kansainvälinen kasvikaupan avulla kasvintuhoojat levittäytyvät yhä uusille alueille. Uudessa elinympäristössä ne voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja luonnolle sekä maa-, metsä- ja puutarhataloudelle. EU vastaa haasteeseen uudistamalla kasvintuhoojia koskevan lainsäädännön, joka tulee voimaan joulukuussa 2019.

”Suomessakin on viime vuosina jouduttu torjumaan esimerkiksi lehtipuiden tuholaista aasianrunkojäärää sekä alppiruusuja ja lehtipuita vaivaavaa versopoltetta”, sanoo ylitarkastaja Sari Haikola Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Muualla Euroopassa aasianrunkojäärä ja versopolte ovat jo päässeet leviämään laajoille alueille ja ne ovat aiheuttaneet mittavia torjuntatoimia ja metsätuhoja.

Kasvien tuontivaatimukset EU:n ulkopuolelta tiukentuvat

Vaatimukset kasvien tuonnissa unionin ulkopuolelta kiristyvät. Kasveja, kuten omena- ja päärynäpuiden taimia, joihin liittyy suuri tuhoojariski, ei saa EU:n alueelle tuoda. Kasvinterveystodistus vaaditaan jatkossa istutettavien kasvien lisäksi lähes kaikilta hedelmiltä ja vihanneksilta sekä leikkokukilta. Kasvinterveystodistus myönnetään, kun lähettäjämaan viranomainen on tarkastanut kasvilähetykset ja varmistanut, ettei niissä ole kasvintuhoojia, joiden levittäminen EU:n alueelle on kielletty.

Tuhoojat havaitaan varhain omavalvonnan avulla

Tehokkainta tuhoojien torjuntaa on ennaltaehkäisyJatkossa kasveja viljelevien ja myyvien yritysten on entistä enemmän itse tarkkailtava kasvintuhoojia, jotta ne havaittaisiin ennen niiden karkaamista viljelmille tai luontoon. Omavalvonta turvaa myös kuluttajille terveet taimet.

Evira ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) valvovat yritysten omavalvonnan toimivuutta ja tarjoavat niille koulutusta tuhoojien tarkkailuun ja tunnistamiseen.

Ilmoita Eviraan karanteenituhoojista

Yrityksillä ja kansalaisilla on edelleen velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos he löytävät tai epäilevät löytäneensä karanteenituhoojia. Karanteenituhoojat ovat kasvintuhoojia, joiden levittäminen on kiellettyä EU:n alueella. Karanteenituhoojia ovat esimerkiksi tulipolte ja aasianrunkojäärä.


Lisätietoja: 
ylitarkastaja Sari Haikola, p. 040 687 6641
etunimi.sukunimi@evira.fi

15.10.2018 12:00

Ensi vuonna Siirtolapuutarhaliiton kurssitoiminta Lepaalla täyttää 70 vuotta. Tervetuloa kurssille!

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä (klikkaa linkkiä).

10.10.2018 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti.

Lehden numerossa 65: 

  • Pääkirjoitus
  • Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton historia 1926-2016 (osa 7)

Diplomit

  • Siirtolapuutarhayhdistys "De Roshaag", Peer (B):ekologinen puutarhanhoito
  • Siirtolapuutarhayhdistys "Swinbrook Road Allotments", Carterton, West Oxfordshire (UK): innovatiiviset proejtit

Ajankohtaista

  • Braunschweig: Pakolaisten integrointi

Tietoa kansallisista liitoista

  • Itävalita: Liiton hedelmätarhat siirtolapuutarhaviljelijöille
  • Sveitsi: Viherlannoitus lisää puutarhasi luonnon monimuotoisuutta
  • Ranska: Suojaa terveyttäsi, kun käytät bio-kontrollituotteita
  • Iso-Britannia: Skotlannin siirtolapuutarha- ja puutarhayhdistykset

Lehden (englanninkielinen) voit lukea täältä.

2.10.2018 12:00

Tätä ainutlaatuista kalenteria et saa kirjakaupasta. Kalenteria myyvät muutamat yhdistykset sekä liiton toimisto.


Kalenterissa esitellään 12 siirtolapuutarhaa viljelijöiden linssin läpi katsottuna. Kalenteri on monessa mökissä perinne ja myös oiva sekä ainutlaatuinen lahja siirtolapuutarhurilta.

Kalenterin hinta on á 9 euroa + postikulut alk. 3 euroa.

Tilaa kalenteri täältä.

Kannattaa olla ripeä - vuoden 2018 kalenterin painos myytiin loppuun.

25.9.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 25.9.2018


Syksyinen puutarha tuottaa satoa mutta myös puutarhajätettä. Puutarhakasvien tuottama jäte on arvokasta ja se kannattaa hyödyntää hyvin. Parhaimmillaan kotipuutarhassa ollaan omavaraisia ravinteiden suhteen, kun bioraaka-aineiden ravinteet kierrätetään tehokkaasti omassa puutarhassa.  Maan humuskerroksen lisääminen ja sen hoito parantavat myös maan rakennetta ja kasvukuntoa.

Tänä vuonna esimerkiksi omenia ja muita hedelmiä on kypsynyt runsaasti. Osa näistä jää korjaamatta ja osa putoaa kypsyessään maahan. Mitä tehdä tälle sadolle? Lähtökohtana on käyttää se ihmisten ja eläinten ruuaksi. Sitä kannattaa säilöä hilloamalla, kuivaamalla, mehustamalla ja pakastamalla.

Pilaantuneet kasvikset tai muuten ylimääräinen sato kompostoidaan joko pihamaalla tai viedään lähimmän jäteaseman biojätteisiin, jos kotikompostointiin ei ole mahdollisuutta. Siellä näistä jätteistä syntyy joko uusiutuvaa bioenergiaa tai ne kompostoidaan hyötykäyttöön.

Mihin sairaat kasvinosat?

Yleinen kysymys on, voiko esimerkiksi muumiotautisia omenoita kompostoida. Suositus on toimittaa sairastuneet kasvinosat sekajätteiden mukana pois omalta tontilta, mutta esimerkiksi muumio-omenat voi huoletta kompostoida laittamalla omenien päälle reilusti maata tai ruohosilppua. Muumiotauti leviää itiöiden ja pistävien hyönteisten välityksellä, joten ongelmalta ei voida täysin välttyä kotipuutarhoissa. Suositeltavaa on kuitenkin kerätä sairastuneet omenat pois ja hävittää ne saman tien.

Sen sijaan esimerkiksi möhöjuuren vaivaamat kaalikasvit tai muuten kasvituholaisten vioittamat kasvit eivät kuulu kompostiin, kerrotaan Puutarhaliitosta. Samoin kitketyt haitalliset vieraslajit pitää hävittää polttamalla tai sekajätteen mukana, sillä niiden siemenet saattavat itää kompostoinnin jälkeenikin.

Leikkuujätteet hakkeeksi

Syksyllä on pensaiden ja puiden leikkausaikaa. Leikkuujätteen paras sijoitustapa on silputa se oksaleikkurilla maanpeitteeksi ja -parannusaineeksi. Suurimmat oksat voidaan polttaa. Niiden tuhka sirotellaan puutarhan lannoitteeksi. Näin ravinteet jäävät kiertoon omalla pihalla ja hyödyntävät tulevaa kasvukautta. Oksahake toimii myös mainiona katteena istutuksissa, jolloin se vähentää pintamaan kuivumista. Lisäksi rikkakasvien on vaikeampaa kasvaa sen läpi. Pikkuhiljaa katteen ravinteet vapautuvat myös maahan. Myös puolivalmis komposti sopii mainiosti maan katteeksi.

Nurmikon leikkuujäte ja putoavat lehdet ovat myös arvokasta maanparannusainesta. Parhaiten niistä pääsee eroon silppuamalla ne nurmikon sekaan ruohonleikkurilla. Tärkeää silloin on se, että myös syysnurmea leikataan riittävän usein, jolloin silppu ei ole liian suurta, ja se ei jää kasvua haittaavaksi kuoreksi nurmen päälle. Pieni silppu puolestaan päätyy sellaisenaan maan hyödyllisten mikrobien ja nurmen ravinnoksi. Nurmi leikataan mieluiten poutasäällä, jolloin kuiva silppu ei paakkuunnu koneeseen.

Toimiva kompostori paras vaihtoehto

Puutarhan kompostiin kannattaa laittaa kaikki muu jäte sadonkorjuujäännöksistä pikkuoksiin. Komposti rakennetaan ilmavaksi, jolloin se ei saa olla yli metriä halkaisijaltaan. Kompostia käännetään syksyllä, jotta sen alimmat osat saavat myös ilmaa. Puutarhajätteelle kelpaa kehikko, mutta ruokajätteiden kompostointiin tarvitaan suljettu astia.

Kasvijätteen ohella kompostiin lisätään karkeampaa ainesta esim. puuhaketta tai pikkuoksia, jotta ilmavuus säilyy kevääseen asti. Osa kompostoijista käyttää kaupallisia aktivaattoreita nopeuttamaan kasvijätteen hajoamista, mutta myös oman pihan puutarhamullan lisääminen nopeuttaa kompostoitumista.

Kuivana syksynä kompostia kastellaan, jotta se pysyy toiminnassa. Liian tiiviissä ja hapettomassa tilassa kasvit mätänevät ja komposti tuottaa haitallista kasvihuonekaasua, metaania. Ilmavassa ja sopivan kosteassa kompostissa kasvijätteet muuttuvat mullaksi ja ovat hyödynnettävissä noin vuoden kuluttua maanparannukseen. Edellisten vuosien kypsä komposti toimii jo sellaisenaan maanparannusaineena. Maa kannattaa kalkita vasta keväällä, sillä usein kompostin lisääminen happamoittaa maata.

 

Lisätietoja: toimitusjohtaja, puutarha-agronomi Timo Taulavuori, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 7453005

21.9.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 21.9.2018

Ensi vuonna puutarhat avautuvat 7. heinäkuuta

Suomen suosituin puutarhatapahtuma ”Avoimet Puutarhat” järjestetään ensi vuonna sunnuntaina seitsemäs heinäkuuta. Odotettavissa on sekä uusia että tuttuja puutarhakohteita, joihin pääsee tutustumaan keskikesän vihreydessä ja loistossa.

Tapahtuman tärkeintä antia ovat kohtaamiset. Tapahtuman palautteissa yhtenä tärkeimpänä motivaattorina on ollut toisten harrastajien tapaaminen ja mahdollisuus oman puutarhan esittelyyn muille harrastajille. Teemapäivän aikana halutaan myös edistää suomalaisten puutarhaharrastamista ja puutarhakulttuuria. Suomi kehittyy mielenkiintoisena, monella tavalla rikkaana puutarhamaana juuri tämäntyyppisten tapahtumien avulla, kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä. Suomalaisissa puutarhoissa yhdistyy upea luontomme kansainvälisiin puutarhatrendeihin.

Yli 70 000 vierailua

Tänä vuonna puutarhavierailuja oli noin 70 000 erilaisissa kohteissa, joita oli avoinna yli 550 ympäri Suomea. Vuoden teema ’Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen’ koettiin hyväksi. Se kannusti mukaan myös pihoja, jotka eivät olleet täysin valmiita.

Moni puutarhaharrastaja uurastaa pihansa vuoksi lukemattomia tunteja vuodessa. Työn lisäksi pihaan liittyy paljon ajatuksia ja intohimoja, jotka välittyvät hyvin puutarhavierailujen aikana. Jo näin syksyllä puutarhaa paketoidessa talvikuntoon, puutarhurin mieli on jo keväässä ja uudessa kasvukaudessa.

Puutarhamatkailemaan

Tapahtumapäivän lisäksi uudistetuilla www.avoimetpuutarhat.fi -sivuilla voi ilmoittautua puutarhamatkailukohteeksi. Nämä puutarhat löytyvät sivuilta tapahtumapäivän lisäksi myös muulloin. Näin puutarhamatkailijoiden on helppo löytää mielenkiintoisia kohteita lähialueilta ympäri vuoden. Kaupalliset toimijat pääsevät mukaan tapahtumaan ja matkailusivuille 80 euron markkinointimaksulla, minkä avulla tapahtumaa rahoitetaan.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa.

Lisätietoja:

tapahtumakoordinaattori Heidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet avoimetpuutarhat@puutarhaliitto.fi, puh. 045 665 4956

toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry. timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, puh. 040 745 3005.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

 

Puutarhaliitto kasvattaa hyvinvointia. Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

Liitteet

11.9.2018 12:00

Eviran tiedote 11.9.2018


Elintarviketurvallisuusvirasto Evira löysi heinolalaisen puiston alppiruusuista elokuussa 2018 versopoltetautia (Phytophthora ramorum). Tauti kuuluu vaarallisiin kasvintuhoojiin, ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) määräsi saastuneet kasvit hävitettäviksi. Tautia ei löytynyt puiston muista kasveista, joten todennäköisesti alppiruusut olivat sairaita jo istutusvaiheessa keväällä 2017. Kasvit oli hankittu taimimyymälästä ja niiden alkuperämaa oli Saksa.
 
Hämeen ELY-keskus tarkastaa lähivuosina puistossa ja sen lähiympäristössä kasvavia isäntäkasveja. Näin pyritään varmistamaan, että tauti ei pääse leviämään laajemmalle.
 

Versopolte tappaa useita kasvilajeja

 
Versopolte lakastuttaa Euroopassa erityisesti alppiruusuja, mutta se on aiheuttanut myös metsätuhoja. Amerikassa tauti tunnetaan tammia tappavana tammen äkkikuolemana. Versopolte voi tarttua moniin muihinkin kasveihin, kuten hevoskastanjoihin, syreeneihin ja mustikoihin. Taudin oireena ovat lehtien ja versojen ruskettuminen ja lakastuminen. Puilla tauti aiheuttaa runkoon nestettä vuotavia laikkuja ja puiden kuolemista. Taudista ei ole haittaa ihmisille.
 
Valvontatyössään Evira toteaa versopoltteen saastuttamia alppiruusueriä vuosittain, sillä tautia esiintyy taimistoilla EU:n alueella. EU:n komissio on määrännyt taimistoille toimia taudin torjumiseksi, mutta käytännössä ne eivät ole osoittautuneet riittäviksi.
 
Taimitarhojen lisäksi versopolte on aiheuttanut tuhoja esimerkiksi Britannian lehtikuusimetsiköissä. Suomessa Heinolan löydös on ensimmäinen vuosiin muualta kuin taimituotannosta tai taimimyymälöistä. Pahimmillaan tauti voisi Suomessakin alkaa levitä luonnonkasveissa ja aiheuttaa tuhoja metsissä ja viheralueilla.
 

Osta terveitä taimia, hävitä sairastuneet

 
Taimiostoksilla kannattaa katsoa, että kotiin ostettavat alppiruusut ovat terveen näköisiä. Huonokuntoiset alppiruusut on syytä hävittää pihasta, sillä niissä voi olla versopolte. Hävitetyt kasvit laitetaan sekajätteeseen tai poltetaan. Kompostiin ei sairastuneita kasveja saa laittaa, koska tauti voi levitä kompostimullan välityksellä.
 
Jos taudin epäillään levinneen pihassa useisiin isäntäkasveihin, kasvintarkastaja voi tulla ottamaan näytteen maksuttomasti. Ilmoita havainnosta osoitteeseen kasvinterveys@evira.fi, ja liitä viestiin kuvia oireellisista kasveista. Halutessaan kotipuutarhuri voi myös lähettää näytteen tutkittavaksi Eviran laboratorioon omalla kustannuksellaan.
 
 
Lisätietoja:
ylitarkastaja Paula Lilja, p. 050 430 3871

15.8.2018 12:00

Siirtolapuutarhaliiton viljelijäkyselyn vastaamisaika on päättynyt. Arvontakoneemme on poiminut voittajat.


Lämmin kiitos - yhdessä ja erikseen - jokaiselle lähes 700 siirtolapuutarhurille, joka vastasi liiton historian ensimmäiseen viljelijöille kohdennettuun kyselyyn. On upeaa, että niin moni halusi olla mukana vaikuttamassa liiton toiminnan suunnitteluun sekä kertoa siitä, miten jo nyt toimii palstallaan niin, että ympäristö kukoistaa.

Sekä netti- että paperilomakkeilla tulleista vastauksista on muodostunut huikea tietopankki, jonka analysoinnin liiton ympäristöryhmä nyt aloittaa. Tuloksista kerrotaan Siirtolapuutarha-lehden joulukuun numerossa. Sekä viljelijäkyselyn että alkuvuonna toteutetun yhdistyskyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään kun suunnitellaan liiton toimintaa tuleville vuosille. 

Kyselyyn vastanneilla oli halutessaan mahdollisuus osallistua kolmen S-ryhmän 50 euron arvoisen lahjakortin arvontaan. Lahjomaton arvontakoneemme on tänään poiminut osallistuneiden joukosta voittajiksi seuraavat onnekkaat:

  • Anne T. / Joensuu
  • Marjut K. / Tampere
  • Rosa L. / Helsinki

Lahjakortit postitetaan voittajille tänään.

Tietosuojasyistä emme valitettavasti voi julkaista voittajien koko nimeä.

Arvontaa varten toimitetut henkilötiedot hävitetään nyt, kun arvonta on suoritettu.

  

9.8.2018 12:00

Puutarhaliiton tiedote 8.8.2018


Hyönteiset ovat tärkeä osa puutarhan elinvoimaisuutta. Niitä elää maan pinnalla, sen alla ja ilmassa. Kaksi kolmasosaa kaikesta elämästä maapallolla on hyönteisiä. Ne ovat tärkeä osa ravintoketjua, toimivat pölyttäjinä ja orgaanisen aineksen hajottajina sekä kasvinsyöjähyönteisten saalistajina. Lisäksi hyönteiset ovat oleellinen osa puutarhan biologista tuholaistorjuntaa.

Hyönteisten tehtävät luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat oleellinen osa luonnon ravintoketjua ja varmistavat muun muassa kasvien siementuotannon ja marjojen ja hedelmien pölyttymisen, toteaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Kun tuhotaan liian aktiivisesti tuhohyönteisiä, menetetään usein myös puutarhan kannalta hyödyllistä elämää. Tämä on jo aiheuttanut monien pölyttäjien ja hyönteissyöjälintukantojen romahtamista. Jos torjuntaa tehdään, pitää silloin noudattaa tarkasti ohjeita ja torjua vain todelliseen tarpeeseen. Pienet lehtivioitukset esimerkiksi koristekasveissa kuuluvat normaaliin puutarhaan.

Kasvien kasvun kannalta haitallisia lajeja on huomattavasti vähäisempi määrä kuin hyödyllisiä. Havainnoimalla haitallisia toukkia ja kirvoja niitä voidaan poistaa käsin tai torjua vain paikallisesti. Esimerkiksi värikkäät liljakukot tai herukan äkämäsilmut on helppo kerätä pois ja hävittää esimerkiksi polttamalla, kertoo Taulavuori.

Hyönteisten määrä vähenee

– Hyönteisten vähenemisen vaikutuksista muihin lajeihin on jo nähtävissä. Lintujen poikastuotanto vähenee, jos hyönteisravintoa ei ole tarjolla. Kun intomielisesti tuhotaan kirvat, niin samalla on puutarhan leppäpirkkopopulaatio pienentynyt. Paikallisesti jokainen voi huomata oman puutarhansa eliölajiston muutokset, mikäli tarkkailee ja tuntee lajiston, kertoo biologi Leena Luoto. Esimerkiksi muurahaisten hyödyllisyyttä puutarhoissa kasvien hyvinvoinnin kannalta ei ole huomattu.

Harmillista on, että ihan tuiki tavallisiakaan puutarhan hyönteislajeja ei tunneta edes lajiryhmänä saatikka lajeina ja moniin hyönteisiin suhtaudutaan heti joko vihamielisesti tai inhoten. Monet mieltävät pölyttäjiksikin vain kesymehiläiset ja kimalaiset, mutta esimerkiksi marjasadon turvaamisessa tärkeitä ovat myös villimehiläiset ja kukkakärpäset.

 – Valitettavasti tietämys luonnon monimuotoisuudesta on hyvin ohutta, luonnossa liikkumisessa lajintuntemuksen arvostus on vähentynyt, samoin puutarhoissa. Se on johtanut siihen, että luonnon omista lainalaisuuksista, luonnon normaaleista ilmiöistä ja lajien keskinäisistä riippuvuuksista tiedetään yhä vähemmän, Luoto huomauttaa.

Suositut hyönteishotellit

Hyönteishotellit ovat hyvä keino parantaa hyönteisten elinoloja, mutta ihmisten pitäisi tietää myös, millaisia hyönteisiä sinne asettuu. Puutarhaan on hyvä myös jättää kantoja, kiviä ja mättäitä, jotka kaikki toimivat luonnon omina pesäpaikkoina hyönteisille.

– Jos erakkoampiaiset ja villimehiläiset eivät ole tuttuja, niin monesti ne häädetään puutarhasta häiritsemästä. Hyönteishotellin sijoittelulla voi vaikuttaa, millaisia lajeja sen suojissa asustaa. Seinälle ripustettu hyönteishotelli palvelee eri lajeja kuin lähellä maan rajaa oleva. Jos puutarhassa on nilviäisongelma, niin kiitäjäisten ja muiden kovakuoriaispetojen suosiminen vähentää nilviäisten määrää. Kiitäjäiset ja muut maan rajassa talvehtivat hyönteiset suosivat maan pinnalla olevaa hyönteishotellia.

Haitalliset ja tarkkailtavat hyönteislajit löytyvät osoitteesta http://www.otokkatieto.fi/etusivu. Nyt lajeja on noin 880, mutta Luoto ennustaa vuoden loppuun mennessä haitallisia ja tarkkailtavia lajeja olevan jo yli 1000.

 

Lisätietoja:

biologi Leena Luoto, flowerpecker@kolumbus.fi, puh. 050 525 6470

toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, puh. 040 745 3005.Lomakkeen yläreunaLomakkeen alareuna