24.11.2020 12:00

Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset COVID-19 poikkeuslain aikana

Liittoon on tullut yhteydenottoja yhdistyksiltä liittyen sääntömääräisten kokousten järjestämiseen koronapandemian edelleen jatkuessa.

Eduskunta on hyväksynyt väliaikaisen sääntelyn, jotta mm. yhdistysten kokoukset voidaan jollakin tavalla järjestää Covid-19 epidemian terveydensuojelutarpeiden mukaisesti sekä leviämisen rajoittamiseksi annetuista kokoontumisrajoituksista huolimatta. Poikkeamislain tarkoituksena on turvata yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyys ja turvallisuus koronaepidemian aikana. Ensimmäinen poikkeamislaki oli voimassa 1.5.-30.9.2020. Väliaikaisen lain voimassaoloa on 3.11.2020 alkaen jatkettu 30.6.2021 asti.

Laki väliaikaisesta poikkeamisesta covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677

 

Huomioitavaa verrattuna alkuperäiseen poikkeamislakiin, jonka voimassaolo päättyi 30.9.2020

Nyt voimassa olevan väliaikaisen lain mukaisesti yhdistykset voivat sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön sääntömääräisissä kokouksissaan kesäkuun 2021 loppuun asti, vaikka sitä ei ole sallittu yhteisön säännöissä. Yhdistyksen hallitus voi myös väliaikaisen lain nojalla edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin. Ilmoittautumisen määräpäivä on enintään 2 viikkoa ennen kokousta. Väliaikaisessa laissa ei sallita kokousten lykkäämistä yli yhteisölakiin tai yhteisön sääntöihin perustuvan määräajan.

Sääntömääräisen kokouksen pitäminen etäkokouksena

  • Etäosallistuminen on aina vaihtoehtoinen, ei ainoa osallistumistapa.
  • Yhdistyksen kokouksella on oltava virallisesti aika ja paikka, johon jäsenet voivat tulla päätösvaltaa käyttämään. Käytännössä paikan päällä voivat olla esimerkiksi puheenjohtaja ja sihteeri. Yhdistys voi antaa periaatteessa mahdollisuuden osallistumiseen paikan päällä, mutta käytännössä voidaan sopia, että kokous toteutetaan etänä turvallisuuteen vedoten. Paikan päällä järjestetyssä kokouksessa yhdistyksen on noudatettava kulloinkin voimassa olevia kokoontumisrajoituksia.
  • Poikkeamislain nojalla yhdistyksen hallitus voi sallia etäosallistumisen, vaikkei sitä olisi erikseen yhdistyksen säännöissä mainittu. Vaihtoehtoinen osallistuminen voidaan toteuttaa mm. postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä. Yhdistyksellä ei tarvitse olla tätä varten hyväksyttyä äänestys- ja vaalijärjestystä yhdistyksen säännöissä.
  • Hallitus voi päättää, että etäkokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä.

Etäkokousten osalta huomioitavaa

  • Yhdistyksen on järjestettävä tasavertainen mahdollisuus toteuttaa jäsenoikeuksia. Tästä syystä etäosallistuminen on vain vaihtoehtoinen osallistumistapa.
  • Osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavallisessa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla.
  • Äänestyksiin on syytä varautua etukäteen. Vaalisalaisuuden takia voi olla toistaiseksi varminta lykätä henkilövalinnat myöhemmäksi.
  • Jäseninä voi olla henkilöitä, joilla on haasteita digilaitteiden käyttöön liittyen. Avustajan käytölle (digiavustaja) ei ole mitään estettä.
  • Poikkeamislain nojalla yhdistyksen hallitus voi sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä valtakirjalla yhdistyksen kokouksessa (joko paikan päällä tai digitaalisesti). Tästä on oltava maininta kokouskutsussa.
  • Poikkeamislain mahdollistamat etäyhteys- ja asiamiesjärjestelyt valtakirjalla ovat voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti. Tämän jälkeen pidettävissä kokouksissa etäyhteysjärjestelyt ovat mahdollisia vain, jos yhdistyksen säännöt ne sallivat.

Yksimielinen päätöksenteko ilman kokousta

  • Jäsenet voivat yksimielisinä päättää yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kunkin yhdistyksen jäsenen on allekirjoitettava se. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta säädetään.
  • Yksimielinen päätöksenteko voidaan toteuttaa esim. sähköpostilla tai postitse, mutta se vaatii kaikkien jäsenten myötävaikutusta. Päätös voidaan allekirjoittaa myöhemmin.

Kysymyksiä ja vastauksia mahdollisiin ongelmakohtiin liittyen:

 

Mitä jos kokouksessa oli tarkoitus valita puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä?

  • Yhdistyksellä on oltava hallitus kaikissa tilanteissa – myös poikkeusoloissa.
  • Jos uutta kokousta ja henkilövalintoja ei ole voitu järjestää, niin väistyvä hallitus on edelleen toimivaltainen. Silloin toimivalta rajoittuu tavanomaiseen toimintaan liittyvään keskeiseen päätöksentekoon.

Miten toimitaan jäsenmaksujen osalta?

  • Monessa yhdistyksessä jäsenmaksut vahvistetaan vuosittain yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen toiminta saattaa vaarantua ilman jäsenmaksuja ja tästä syystä useat yhdistykset ovat jatkaneet edellisenä vuonna vahvistetun jäsenmaksun perimistä poikkeusoloihin vedoten ilmoituksella, että maksut vahvistetaan myöhemmin.
  • Suosituksena on, että jäsenmaksun maksamatta jättämisestä ei pitäisi poikkeustilanteessa seurata perintätoimia tai erottamista.

Mitä jos tulee erimielisyyksiä kokouksen järjestämisestä tai poikkeusolojen aikana tehdyistä päätöksistä?

  • Yhdistyslain mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Jäsenten on esitettävä vaatimus yhdistyksen ylimääräisen kokouksen pitämisestä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. (ks. tarkemmin YhdL 20.2 §)
  • Sääntöjen vastaisesta kokouksesta tai päätöksestä voi valittaa moitekanteella (YhdL 32 §). Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä.

 

Lopuksi

COVID-19 –viruksen aiheuttama poikkeustila jatkuu asiantuntijoiden mukaan todennäköisesti ensi kesään asti. Se hankaloittaa yhdistysten toimintaa ja jokaisen arkielämää, mutta sille kukaan ei valitettavasti voi mitään.

Vaikka nykyinen poikkeuslaki ei sellaisenaan salli kokousten lykkäämistä, voi hallitus päättää lykkäämisestä turvallisuuteen vedoten. On epätodennäköistä, että jäsenet kyseenalaistaisivat tuollaista päätöstä ja vaatisivat kokousta pidettäväksi.

Meillä on kaikilla velvollisuus pyrkiä suojelemaan toisiamme!

 

Pertti Laitila

puheenjohtaja

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

12.11.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote

Euroopan komissio on käynnistänyt tutkimuksen kasvien lisäysaineiston tuotantoa ja markkinointia koskevasta lainsäädännöstä. Kasvien lisäysaineisto käsittää siemenet, taimet, pistokkaat sekä kaiken muun kasviaineiston ja kasvien osat, jotka on tarkoitettu kasvien lisäämiseen eli uusien kasvien synnyttämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota komissiolle taustatietoa, jotta se voi huomioida eri vaihtoehtoja lainsäädännön uudistustyössä. Tutkimuksen suorittaa yhteiskuntapolitiikan konsultointiyritys ICF.

Tutkimuksen osana komissio haluaa kerätä puutarhaharrastajien näkemyksiä ja kokemuksia.

Kyselyyn pääset tästä linkistä:
//eu5se.voxco.com/SE/?st=VCjwGWYezgVaHTTCLDW9bGdwsbMhp1k4fC6T6P3Kzlg%3D&urlimport=1&questlist=lang&lang=fi

9.9.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote 9.9.2020


Suomalaiset puutarhaharrastajat ja ammattilaiset kiittävät Pelastakaa pörriäiset -kampanjaa

Puutarhaliiton puutarhayhdistykset kiittävät Yleisradiota onnistuneesta Pelastakaa Pörriäiset -kampanjasta. Kampanjan näkyvyys ja vaikuttavuus ovat olleet laajoja, ja viestin ovat vastaanottaneet ja ottaneet omakseen sekä lapset että ikäihmiset. Perusteluissaan Puutarhaliitto korostaa sitä, että kampanjan sisältö on ollut positiivista ja selkeää. Se on  auttanut suomalaisia ymmärtämään hyönteisten rooleja osana luonnon ja puutarhojen monimuotoisuutta.

Ilman pörriäisiä kotimainen sato jäisi monen kasvin osalta olemattomaksi. Niin vihannes-, marja- kuin hedelmäkasvitkin tarvitsevat pörriäisiä, jotta kasvien satoaihiot pölyttyvät ja tuottavat satoa. Puutarhaliiton harrastajayhdistykset ovat myös tarttuneet aktiivisesti Ylen kampanjaan osana omaa kattoteemaansa Ekotekoja puutarhassa, kuvaa kampanjan vaikuttavuutta Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Moneen kotipuutarhaan on kevään ja kesän aikana istutettu hyönteiskasveja, perustettu puolivillejä rötypuutarhoja sekä rakennettu hyönteishotelleja. 

Moni suomalainen on ollut huolissaan pölyttäjien vähenemisen vuoksi. Erityistä huolta on maailmanlaajuisesti siitä, että ruokahuoltomme perustuu monen kasvin osalta suoraan pölyttäjien esiintymiseen ja niiden aktiivisuuteen. Tärkeää on se, että satoa varmistaville pörriäisille riittaä ravintoa ja suotuisia elinympäristöjä pellon pientareilla, kotipuutarhoissa, metsissä ja puistoissa myös keväästä syksyyn asti. Näin hyönteisten kanta vahvistuu, ja ne ovat valmiita kukinnan aikaan pölyttämään hyötykasvejamme. Hyvä kampanja ja selkeät vinkit ovat auttaneet pitämään huolta myös luonnon hyönteisten hyvinvoinnista.

 

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, p. 040 745 3005  timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

24.8.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote 24.8.2020


Syystaimijuhlat innostavat istuttamaan

Tänä kesänä useimmat puutarhat kukoistavat ja tuottavat hyvin satoa. Myös moni uusi harrastaja on saanut kipinän joko syötävien kasvien viljelyyn tai innostunut pihan upeista koristekasveista. Syksyllä on saatavilla jälleen uusia elinvoimaisia taimia. Syystaimet ehtivät juurtua paikalleen ja ovat valmiita kasvuun heti kevään koittaessa. Syksyn sääolot suosivat sekä istuttajaa että kasveja.

Syyskuun alku on parasta istutuskautta, sillä silloin maan ja ilman kosteus on taimien kannalta parhaimmillaan, ja maa on edelleen lämmintä juurtumisen kannalta. Puutarhaharrastajan ei yleensä tarvitse kastella taimia samaan tapaan kuin kevätistutuksia. Syksyllä, kasvukauden loppupuolella, myös harrastaja näkee paremmin kuin keväällä, mitä ja mihin kasveja kannattaa istuttaa.

Syystaimijuhlat kutsuvat

Syyskuun 3. - 8. päivä järjestetään erilaisia tapahtumia puutarhamyymälöissä. Esimerkiksi Annalan huvilalla Helsingissä esitellään vanhoja kestäviä puistokasveja, jotka sopivat myös kotipihoille. Tapahtumissa annetaan vinkkejä istuttamiseen, mutta myös siihen, kuinka syyspuutarhasta kannattaa nauttia. Syksymme ovat pidentyneet, ja esimerkiksi valaistuksen avulla syyspuutarhan kasvit ja ruskan sävyt pääsevät hehkumaan. Leppoisan syksyn värit, tuoksut, äänet ja tunnelmat poikkeavat kevään hektisestä kasvukauden alusta.

Puutarhamyymälöihin saapuu syyskuun alkuun mennessä uusia eriä koristekasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, jotka osin loppuivat viime kevään aikana kovan kysynnän vuoksi. Suomalainen taimi -sivuilta löytyy lisätietoa monista kasveista ja niiden istuttamisesta. Lähes kaikki kasvit sopivat syysistuttamiseen. Syksy on myös sopivaa aikaa siirtää kasveja paremmille kasvupaikoille ja jakaa esimerkiksi perennoja.

Taimin päivänä kastetaan

Syystaimijuhlat huipentuvat Taimin päivän juhliin tiistaina 8.9., jolloin uudet taimet istutetaan ja kastetaan. Silloin kutsutaan puutarhaan perheenjäseniä, naapureita ja tuttavia kilauttamaan kahvikuppeja tai lasillista kuohuvaa. Syksyinen puutarha pimenevässä illassa on aina kokemuksen arvoinen. Kuvia voi jakaa esimerkiksi Instagramissa #syystaimijuhla #suomalainentaimi.

Lisätietoja:

www.suomalainentaimi.fi tietoa kasveista ja niiden istuttamisesta

www.syystaimijuhla.fi 28.8. 2020 alkaen tapahtumatietoa ja linkkejä

www.puutarhakauppiaat.fi

www.viherrinki.fi

www.taimistoviljelijat.fi

www.puutarhaliitto.fi

Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, p. 040 745 3005 timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

14.8.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote 14.8.2020


Monimuotoiset kurpitsat ovat vuoden 2021 vihanneksia

Monelle kurpitsoista tulee ensimmäisenä mieleen isot halloween kurpitsat, toisille puolestaan mehukkaat kesäkurpitsat. Teemavuonna tutustutaan ihan uusiin tyyppeihin, sillä Cucurbita -suvun kasvien ryhmä yllättää usein tottuneenkin kurpitsan syöjän monipuolisuudellaan. Niiden muodot, värit ja ruoanlaitto-ominaisuudet ovat vertaansa vailla. Pääsääntöisesti ne jaetaan syötäviin talvi- ja kesälajikkeisiin sekä ei-syötäviin koristekurpitsoihin.

Alun perin kurpitsat rantautuivat Eurooppaan Keski-Amerikasta samaan tapaan kuin monet muutkin pääravintokasvimme kuten perunat, maissit, tomaatit ja paprikat. Vuosisatojen jälkeen suomalaisten kiinnostus kurpitsoihin kasvaa niin kuluttajien kuin viljelijöidenkin parissa ennätysvauhtia. Vuonna 2019 kurpitsoja viljeltiin jo 2,2 miljoonaa kiloa puutarhaviljelmillä. Suurin osa kypsyi satoikään Varsinais-Suomessa, missä pitkä syksy lisää satomäärää. Myös yhä useamman harrastajan mielenkiinnon kohteena on onnistua kasvattamaan erityyppisiä kurpitsoja niin silmän kuin suun iloksi.

Tyyppejä jokaiselle

Talvikurpitsoista mielenkiintoisimmat viljelytyypit ovat komeat jättikurpitsat, pähkinäiset myskikurpitsat, kypsänä lusikoitavat spagettikurpitsat ja värikkäät hokkaido-kurpitsat. Vihreän kesäkurpitsan lisäksi viljellään mielenkiintoisia värikkäitä ja raidallisia tyyppejä, mutta myös makea, ufomainen ’Petty Pan’ on jo koristeellisuutensa puolesta hyvä valinta ruokapöytään. Koristelajikkeista löytyy puolestaan mitä erikoisempia turbaani- tai kivimallisia lajikkeita syyssomistukseen.

Käyttö lisääntyy

Suomalaiset syövät vuosittain vain pari kiloa kurpitsoja, mutta kulutus on selvässä kasvussa. Myös kotimainen tarjonta on kolminkertaistunut viime vuosina. Tämän kasvisryhmän käytön soisi lisääntyvän monestakin syystä, sillä kurpitsat ovat maukkaita, terveellisiä, monikäyttöisiä ja ne keventävät ruokavaliota. Eniten nautittu on kesäkurpitsa, jota löytyy usein ravintoloiden ja ruokaloiden ruuista ja raastepöydistä. Kurpitsat sopivat hyvin esimerkiksi kasvisaterian pääraaka-aineeksi kuten keittojen tai laatikoiden pohjiksi tai monipuolistamaan esimerkiksi liha-aterioita. Paahtaminen uunissa lisää erityisesti talvikurpitsoiden täyteläistä makua. kesäkurpitsat maistuvat puolestaan raakoina, grillattuina tai esimerkiksi keittojen ja vihanneshöystöjen osina.

Keventäjän kurpitsat

Herkullista kevennystä ruokaan saa esimerkiksi talvikurpitsoista, joiden energiapitoisuus on vain 18 kcal 100 grammaa kohden. Kurpitsat eivät sisällä rasvaa ja hiilihydraattejakin niissä on erityisen vähän. Sen sijaan ne sisältävät terveellisiä kuituja ja runsaasti K-, A-, B- ja C-vitamiineja tai niiden esiasteita. Mineraaleista kaliumia niissä on suhteellisesti eniten, mikä on tärkeää monien elintoimintojen ylläpitäjänä.

Kesäkurpitsat ovat mehukkaimmillaan pieninä. Ne tuottavat satoa jo varhain kesällä verrattuna talvikurpitsoihin, joiden täytyy kehittyä rauhassa kovakuorisiksi ennen kuin niitä kannattaa korjata ruoaksi. Kurpitsojen kukista saa valmistettua täytettyinä ja friteerattuina todellisia ruokapöydän herkkuja. Myös lehdistä voi valmistaa ravinteikasta ruokaa esimerkiksi kääryleitä, kun lehtien piikikkäät osat poistetaan.

Talvikurpitsojen kuori on niin kovaa, minkä etuna on se, että ne säilyvät kuukausia viileässä. Ennen ruoanlaittoa ne kuoritaan terävällä veitsellä, mikä vaatii varovaisuutta. Tämän jälkeen hedelmämalto sekä siemenet voidaan irrottaa veitsellä ja lusikalla ruoanlaittoon. Erityisen terveelliset siemenet suositellaan kuivattaviksi ja paahdettaviksi uunissa ennen syöntiä.

Viljelypaikaksi lämmin

Kurpitsojen viljely on kohtaisen helppoa, kun niille valitaan lämmin ja ravinteikas kasvupaikka. Ne kylvetään joko suoraan avomaalle tai kasvihuoneeseen yölämpötilojen noustua noin kymmeneen asteeseen. Kasvua voidaan jouduttaa parilla viikolla esikasvattamalla taimet sisätiloissa. Silloin siemenet kylvetään toukokuun alussa ruukkuihin ja istutetaan ulos vasta sään lämmettyä pysyvämmin. Taimien alkutaivalta lämmittää hyvin myös päälle levitettävä harso.

Auton painoisia?!

Syksyn suosikkeja ovat erityiset, kaiverrettavat Halloween-kurpitsat, joiden syötävää sisusta ei kannata heittää pois. Kurpitsat ovat myös suosittuja jättikasvien kasvattajille. Euroopan suurin kurpitsa (C. maxima) on kasvatettu Belgiassa ja se painoi henkilöauton verran - lähes 1200 kiloa. Suomen suurin kurpitsa osallistui vuonna 2012 Jättikasviyhdistyksen kilpailuun ja voitti kanssakilpailijansa 716 kilon ylivoimalla.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.

14.7.2020 12:00

Liiton julkaisema ’Mökillä ja palstalla’ -kirja toimitettiin toukokuussa kaikille jäsenyhdistyksille jaettavaksi veloituksetta omille viljelijöilleen.

Kirjaan on valitettavasti päässyt hiipimään virhe. Kirjan sivuilla 41-42 on listattu keittiökasvien kumppanuuskasveja, mutta harmillisesti yhden kasvin nimi puuttuu taulukosta.

Puuttuvan kasvin tieto-/arvauskisaan osallistuneista 70 % vastasi oikein - puttuva kasvi on tomaatti.

Onnettaren tänään suorittamassa arvonnassa Leena ja Heikki Luodon kirjan 'Puutarhan parhaaksi' voitti Irmeli Lahdesta.

Kiitos kaikille osallistumisesta ja onnea voittajalle, joka saa kirjan postitse.

7.7.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Avoimet Puutarhat -tapahtuma (5.7.2020) innosti 70 000 puutarhavierailuun. Tapahtuman teemana oli Yhdessä oppien puutarhassa. Koronakevään varjo vaikutti avoinna olevien puutarhojen määrään, mutta monissa kohteissa vierailijoita oli runsaasti. Puutarhakohteita oli avoinna reilut 400, mikä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Näiden joukossa oli kuitenkin monia uusia mielenkiintoisia kohteita.

Puutarhaliitto ry ja muut järjestäjät saivat tapahtumasta hyvää palautetta. Leppoisa tapatuma oli myös hyvin inspiroiva kävijöilleen. Moni kiitteli, että Avoimet Puutarhat järjestettiin myös poikkeuksellisena vuonna, jolloin muita tapahtumia ei juurikaan ole. Puutarhan omistajat kertoivat, että tänä vuonna heillä oli tavanomaista enemmän aikaa valmistella puutarhaa vierailijoita varten hyvään kuntoon.  Palautteissa harmiteltiin, että monella pienellä paikkakunnalla yksityispihoja oli mukana aikaisempaa vähemmän. Uudellamaalla kohteita esiteltiin reilusti yli sata, kun esimerkiksi koko Pohjois-Suomessa niitä oli alle 20.

Ensi vuonna jälleen

Tapahtuma järjestetään ensi vuonna sunnuntaina 20. kesäkuuta. Vierailijat pääsevät silloin nauttimaan alkukesän runsaasta kukinnasta.  Ajankohta on myös lähempänä eurooppalaista yhteistä Rendez vous a Jardins- tapahtumaa, joka järjestetään kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Silloin tuhansia puutarhoja avataan yli 20 Euroopan maassa.

Kotisohvalla jatkuu heinäkuun

Tämän vuoden uutuus Avoimet Puutarhat Kotisohvalla keräsi Youtuben virtuaaliesittelyihin reilut 30 kohdetta. Nämä kohteet ovat nähtävillä vielä heinäkuun loppuun asti. Näin on mahdollista jatkaa tapahtumaa ja saada hyviä ideoita myös kauempana sijaitsevista kohteista.

Puutarhamatkailemaan kesällä?

Tapahtuman kotisivut www.avoimetpuutarhat.fi toimivat koko vuoden puutarhamatkailusivustoina. Sinne voi lisätä oman puutarhansa puutarhamatkailukohteeksi ja etsiä mielenkiintoisia vierailupaikkoja kotimaanmatkalla.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Biolan Oy, Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan sekä Ruokavirasto/YK:n kansainvälinen kasvinterveysvuosi.

17.6.2020 12:00

Toivottavasti olet jo saanut yhdistykseltäsi liiton julkaiseman ’Mökillä ja palstalla’ -kirjan, jota kaikki jäsenyhdistykset tilasivat jaettavaksi veloituksetta omille viljelijöilleen.

Kirjaan on valitettavasti päässyt hiipimään virhe. Kirjan sivuilla 41-42 on listattu keittiökasvien kumppanuuskasveja, mutta harmillisesti yhden kasvin nimi puuttuu taulukosta. Nyt tehtäväsi on tietää (tai arvata) mikä tuo puuttuva kasvi on.

Samalla voit antaa palautetta kirjasta sekä kertoa minkälaisia jäsenetuja sinä toivot liiton tarjoavan viljelijöille.

Halutessasi voit samalla osallistua arvontaan. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 14.7.2020 Leena ja Heikki Luodon keväällä julkaistu kirja 'Puutarhan parhaaksi'. Arvonnan jälkeen kerätyt henkilötiedot hävitetään.

Osallistumaan pääset täältä (klikkaa linkkiä).

16.6.2020 12:00

ELY-keskus on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta lähettänyt ilmoituksen haitallisista vieralajeista puutarhayhdistyksille tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Olettehan tietoisia, että EU:n tai kansallisen vieraslajiluettelon lajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Toivomme, että puutarhayhdistykset voisivat välittää tämän ilmoituksen jäsenilleen.

Kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvat kasvilajit on lueteltu liitteessä.

Listatuista lajeista varsinkin kurtturuusua käytetään laajasti koriste- ja hyötykasvina. Kurtturuusun ja valkoisen kurtturuusun maahantuonti ja myynti on ollut kiellettyä 1.6.2019 alkaen. Koska kiinteistönomistajille on varattava riittävästi aikaa hävittää kasvatuksessa olevat esiintymät, kurtturuusun kasvatuskielto tulee voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022. Asetuksessa haitalliseksi vieraslajiksi on säädetty kurtturuusun nimilaji Rosa rugosa. Asetus ei koske nimilajista jalostettuja tarhakurtturuusuja eli Rosa Rugosa -ryhmää.

Espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat maansiirtojen sekä erilaisten taimien, sipulien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana. Tällaista aineistoa ammattimaisesti käsittelevillä toimijoilla on velvollisuus estää haitallisen vieraslajin leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle. Espanjansiruetanoita tavattaessa yksilöt on suositeltavaa poistaa ympäristöstä. Myös puutarhajätteen oikeanlaiseen käsittelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Espanjansiruetanalle kelpaa puutarhojen monenlainen ravinto ja voi näin aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä.

Mitä voin tehdä?

Älä lisää tai kasvata haitallista vieraslajia. Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi, etteivät vieraslajit pääse leviämään mullan tai kasvien mukana. Ota huomioon, että taimikasvattajilla ja puutarhamyymälöillä on velvollisuus varmistaa, etteivät vieraslajit leviä myöskään muiden tuotteiden mukana esimerkiksi mullassa. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Mitä vieraslajit ovat?

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.

Vieraskasvilajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja ja yksipuolistamalla leviämisalueensa lajistoa. Osa lajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuuden tai myrkyllisyyden takia. Monet vieraskasvilajeista on tuotu Suomeen puutarha- ja viljelykasveiksi, ja nyt ne leviävät istutusten lisäksi myös maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana. Monet vieraskasvilajit ovat tehokkaita leviäjiä esimerkiksi runsaan siementuoton tai voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta.

Lisäksi tuuli, eläimet ja vesi voivat kuljettaa niiden siemeniä pitkiäkin matkoja.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevien kansallisten hallintasuunnitelmien mukaista viestintää.

Liitteenä ilmoitus suomeksi ja ruotsiksi.

11.6.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Kotisohvalla avoimesti!

 

Mukaan Avoimet Puutarhat Kotisohvalla-tapahtumaan

Tänä vuonna oman puutarhansa voi esitellä myös Youtube-kanavan kautta. Jokainen harrastaja pystyy ikuistamaan kesäkuisen puutarhansa alle seitsemänminuutin pituisena tallenteena. Se siirretään järjestäjien toimesta yhteiselle Avoimet Puutarhat Kotisohvalla-alustalle, missä vierailu onnistuu 5. – 31. 7. 2020

Puutarhaesittely kuvataan ja lähetetään Wetransfer-palvelun kautta 21. 6. mennessä osoitteeseen niina.oinonen@puutarhaliitto.fi. Ohjeet oman puutarhan virtuaalikierrokselle löytyvät avoimetpuutarhat.fi  -sivuilta.  Jo kuvaaminen tuntuu haastavalta, kannattaa nyt pyytää apua osaavilta nuorilta tai muilta tutulta, jotka voivat tallentaa puutarhavierailun esimerkiksi kännykän videokameralla. Siitä jää samalla hieno muisto omasta puutarhasta.

Hyvä suunnitelma, parempi esittely

Ennen kuvausta on hyvä tehdä virtuaalivierailulle suunnitelma, johon sisältyy puutarhan yleisesittely ja kohokohtien huomioiminen. Mikä minulle on tärkeintä puutarhassani? -viesti kiinnostaa monia katselijoita. On luontevaa, että äänessä on puutarhan omistaja, joka myös esittäytyy ja kertoo puutarhansa ilon aiheet, mahdolliset projektit ja haasteet. Teemana tämän vuoden tapahtumassa on Yhdessä oppien puutarhassa. Parhaimmillaan videosta saa hyvä yleiskuvan ja sen lisäksi siinä zoomataan lähikuvan avulla pihan pieniin ihmeisiin.

Tapahtuma avautuu vierailuille 5. 7.

Ilmoittautumisaika puutarhan porttien avaamiseen paikan päällä on jo päättynyt. Nyt mukaantulo onnistuu uusilta ilmoittautujilta vain virtuaalisesti. Avoimetpuutarhat.fi -nettisivuilta löytyy noin kolmesataa puutarhaa, joihin voi tehdä oikeasti tutustumismatkan sunnuntaina 5. 7. klo 12 – 17. Tapahtuma on maksuton niin live- kuin virtuaaliosallistumisenkin osalta. Koronatilanteen vuoksi puutarhansa avaaville lähetetään kesäkuussa ohjeet, joita noudattamalla puutarhavierailusta voi tehdä miellyttävän ja turvallisen elämyksen.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Biolan Oy, Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan sekä YK:n kansainvälinen kasvinterveyden vuosi.

 

Lisätietoja:

tapahtumakoordinaattori Heidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet rf avoimetpuutarhat@puutarhaliitto.fi  puh. 045 665 4956

tapahtumavastaava Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry

timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi puh. 040 745 3005.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

www.biolan.fi/rahkasammal

www.kasvinterveydenvuosi.fi

Intagram: #avoimetpuutarhat

Facebook: avoimetpuutarhat

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

 

11.6.2020 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Pese ja puraise -varhaisvihannekset ovat nyt maukkaimmillaan

Suomalainen varhaisvihannesvalikoima laajentuu päivittäin - uusia kasviksia tulee myyntiin niin kauppoihin kuin toreillekin. Tänä vuonna satoa päästiin korjaamaan hiukan normaalivuotta myöhemmin viileän toukokuun jäljiltä. Kesäkuun lämpimät yöt ja päivät, sopivat sateet sekä auringonpaiste ovat kuitenkin jouduttaneet niin uuden perunan kuin varhaisvihannestenkin kasvua.

Kotimaiset varhaisvihannekset ovat maukkaimmillaan alkukesästä. Tyypillistä niille on pehmeät ja aromikkaat maut, jotka syntyvät lähes yöttömässä yössä. Avomaakauden aloitti herkullinen tankoparsa, jota myydään kotimaisena toukokuun lopusta juhannukseen asti. Rapeat nippuporkkanat, -retiisit ja -sipulit ovat myös saapuneet kauppoihin ja uuden perunan avomaansato Varsinais-Suomesta ehtii hyvin juhannukseksi.

Pese ja puraise

Kesäruoanlaitto ei voi olla helpompaa, sillä monen kasviksen käsittelyyn riittää pesu ja puraisu. Varhaisvihannekset maistuvat parhaiten joko sellaisenaan tai kevyesti kypsennettyinä. Moni niistä kuten parsa, sipuli ja porkkana maistuvat myös grillattuina esimerkkisi voisulan tai öljyn kera. Kesäruoka on maukasta, terveellistä ja usein myös helppoa, kun ruoanlaitossa yhdistelee alkukesän satoa.

Ruokaisan perunasalaatin eteen tehdään hiukan enemmän, sillä keitetyt perunat kruunataan kirpeillä retiiseillä, nippusipuleilla tai mehukkaalla parsalla. Maustamiseen käytetään tuoreyrttejä esimerkiksi tilliä, minttua, ruohosipulia, basilikaa tai persiljaa omien mieltymysten mukaan. Salaatin kastikkeena maistuu joko öljy-sitruunapohjainen yrttikastike tai pehmeä ja sinappinen kermaviili.

Kesäinen vihersalaatti syntyy rapsakasta varhaiskaalista, tomaateista ja kevätsipuleista.  Siihen voi lisätä makeutta hunajalla, rusinoilla tai kuivatuilla karpaloilla. Salaatti värittää jokaisen kesäruoan!

 

Lisätietoja: Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, Puutarhaliitto ry, p. 040 745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

4.6.2020 12:00

Allekirjoita adressit.com -sivulla

Linkki adressiin

 

Adressi esitetään Turun kaupunginvaltuustolle.

Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin – perustettu vuonna 1934. Siirtolapuutarha perustettiin kaupungin työväestön virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä perheiden ruokahuollon turvaamiseksi. Turkulaisen siirtolapuutarhan syntyhistorian ensimmäinen luku kirjoitettiin kuitenkin jo maamme itsenäistymisen vuonna 1917. Puutarha on säilyttänyt luonteensa jo 85 vuotta ja se on Kupittaan aluetta olennaisesti rikastuttavana ja lajirikkaana kokonaisuutena hyvin merkittävä kaupunkiympäristö.

Siirtolapuutarhassa on 57 palstaa hyvin pienine mökkeineen. Mökeistä kolme on alkuperäisessä asussaan, muissa näkyy vuosikymmenten aikana pienin muutoksin kehittynyt variaatioiden kirjo.  Vaikka palstojen ensisijainen tehtävä ei enää ole viljelijöiden ravitseminen, on alueella noin 300 omenapuuta, joista monet ovat vuosikymmeniä vanhoja. Niiden lisäksi palstoilla kasvaa runsaslukuinen määrä vanhoja koriste- ja hyötykasveja. Kupittaalla viljely on myrkytöntä ja Kupittaan siirtolapuutarha on kasvillisuuksineen ja muine eliöstöineen kaupungin biologisen monimuotoisuuden ”hotspot”. Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat dokumentoineet puutarhan arvokasta kasvillisuutta ja osa niistä on talletettu Luonnonvarakeskuksen viljelykasvien geenivarojen kokoelmiin.

Kupittaan siirtolapuutarha on viherkeidas sekä sosiaalisesti vireä ja aktiivinen osa Turun kaupunkia. Vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan alueeseen ja nauttimaan siitä. Siirtolapuutarha-alue on saanut toiminnastaan myös kansainvälistä tunnustusta.  Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton yleiskokous myönsi Kupittaan ryhmäpuutarha ry:lle maaliskuussa 2020 diplomin sosiaalisesta toiminnasta: Yhdistys oli pääyhteistyökumppanina ’Multaa ja Mukuloita – luontomerkityksiä ja ilmiöoppimista kaupunkipuutarhassa’ -hankkeessa. Tämä Sateenkaari-Koto ry:n hanke on saanut runsaasti julkisuutta, ja siihen on saatu rahoitusta Opetushallitukselta. 4H:n nuoret pitävät alueella kesäkahvilaa, ja läheisten palvelutalojen asukkaat käyttävät puutarhaa virkistyspaikkanaan.

Kupittaan siirtolapuutarhan lakkauttaminen heikentäisi kaupunkiympäristöä vakavasti ja monin tavoin. Se tuhoaisi ihmisten, kasvien ja eläinten muodostaman poikkeavan monimuotoisen kaupunkialueen, joka pitää yllä eri-ikäisten kaupunkilaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia, runsasta pölyttäjien joukkoa ja viljellyn maaperän tervettä eliötoimintaa.  Biodiversiteetin suojelu on myös Suomen valtion ympäristöpolitiikan keskeinen tavoite, johon vakavasti toivomme myös Turun kaupungin sitoutuvan tässä kohtaa.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että

  1. Kupittaan siirtolapuutarha pysyy Kupittaalla.
  2. Turun kaupunki tunnustaa nykyisen siirtolapuutarhan kasvi-, ympäristö-  ja kulttuurihistoriallisen arvon.
  3. Turun kaupunki osallistuu nykyisen Kupittaan siirtolapuutarha-alueen kehittämiseen kaupungin viheralueena ja kaupungin vihreinä keuhkoina.
  4. Kupittaan siirtolapuutarha lisätään osaksi Turun kansallista kaupunkipuistoa.

 

Pertti Laitila, puheenjohtaja, Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.

Eija Meriluoto, puheenjohtaja, Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry.

Paula Harjamäki, toiminnanjohtaja, Turun 4H-yhdistys

Sirkku Pihlman, FT

Maarit Heinonen, YTM, tutkija

26.5.2020 12:00

Kesäkuun alussa liiton toimisto siirtyy kesäaikaan, jolloin toimisto palvelee puhelimitse tiistaista torstaihin klo. 10-14.

15.5.2020 12:00

Liiton jäsenyhdistysten viljelijät voivat jäsenetuna tilata itselleen ainutlaatuisen siirtolapuutarhan tapahtumaoppaan.


Loviisa Badermann Nekalan siirtolapuutarhasta on kirjoittanut julkaisun Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestäjän opas. Opas on osa Loviisan Haaga-Helian Ammattikorkeakoulun Matkailun liikkeenjohdon restonomiopintojen opinnäytetyötä ja sen tilaaja on Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.

Loviisalla on laaja kokemus ko. tapahtuman järjestämisestä omassa siirtolapuutarhassaan. Oppaan sisällön suunnittelua varten hän teki haastatteluja sekä laajemman kyselyn.

Vaikka oppaassa keskitytään Puutarhaliiton Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestämiseen siirtolapuutarhassa, on siinä paljon hyödyllisiä vinkkejä, joita kannattaa hyödyntää myös alueen oman Avoimet puutarhat/portit -tapahtuman järjestämisessä.

Liiton jäsenyhdistysten viljelijät voivat jäsenetuna tilata itselleen tämän ilmaisen sähköisen oppaan. Aineisto toimitetaan pdf-muotoisena tilauslomakkeella annettuun sähköpostiosoitteeseen - vastaanottajan henkilökohtaiseen käyttöön.

Tilauslomake

13.5.2020 12:00

Siirtolapuutarha-lehden numero 2/2020 on ilmestynyt. Numeron kattoteema on Ruokaa kaupungista - kasvatamme lähiruokaa. Lehdessä on myös juttuja mm. mökin remontoinnista, puutarhan pahiksista ja mökistä luopumisen yhteydessä huomioitavista asioista.

Lehden koko sisällön löydät listamuotoisena täältä (klikkaa linkkiä).

Kakkosnumeron ilmestyessä on julkaistu numeron 1/2020 näköisversio.

Mikä oli mielestäsi lehden 2/2020 paras juttu?

Kerro mielipiteesi sähköpostilla toimitus@siirtolapuutarhaliitto.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Pest-Stop -myyräkarkoitin.

3.4.2020 12:00

Liiton tiedotteessa 25.3.2020 totesimme, että siirtolapuutarha-alueet ovat kovin erilaisia, joten yleispätevää suositusta yhteistilojen käytöstä emme liittona pysty antamaan. Kyse on yhdistyksen sisäisestä asiasta, joten jokaisen yhdistyksen hallituksen/johtokunnan tulee harkita, pidetäänkö yhteistilat (esim. yhteiset wc-tilat ja suihkut) auki vai suljettuna koronaepidemian aikana. Joillakin alueilla yhdelläkään mökillä ei ole omaa käymälää, toisella jokaisella mökillä on omansa ja valtaosa alueista jää noiden kahden välimaastoon.

Maamme hallitus on päättänyt jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13.5.2020 saakka. Meidän kaikkien tulee osallistua näihin valtakunnallisiin talkoisiin, vaikka se saattaa tarkoittaa elinpiirin kaventumista ja/tai hankaloittaa normaalielämää. Helpoin tapa osallistua talkoisiin on noudattaa erittäin hyvää käsihygieniaa ja välttää lähikontakteja. Tästä jokaisella on vastuu – ja sitä ei voi sälyttää yhdistyksen hallitukselle/johtokunnalle.  On kuitenkin hyvä muistaa, että yhdistyksen hallituksella/johtokunnalla on viime kädessä vastuu siitä, että alue ja sillä tarjottavat palvelut ovat kaikille turvallisia.

Yhteistilojen kannalta on olennaista pohtia, onko niissä tartuntariski esim. hygieniasta huolehtimisen osalta? THL:n mukaan koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana. Tartuntariskiä voi pienentää välttämällä koskemasta pintoja, joihin monet ihmiset koskevat. Aika altistumisesta ensioireiden alkuun on arvion mukaan keskimäärin viisi päivää ja tutkimusten mukaan on mahdollista, että tartunnan saanut henkilö voi levittää virusta eteenpäin jo ennen oireiden alkamista.

Työterveyslaitos on julkaissut ohjeistuksen siivoukseen COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi. Siivousohjetta, joka on laadittu yhteistyössä THL:n kanssa, voi käyttää yleiseen siivoukseen vähentämään taudin leviämistä ja suojaamaan siivoustyötä tekeviä tartunnoilta. Ohjeistusta päivitetään tilanteen muuttuessa, joten se kannattaa lukea verkosta:

https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-siivoukseen

Siirtolapuutarhaliiton julkaisema kirja Mökillä ja palstalla on nyt painettu, ja kirja tulee yhdistyksen toimesta jaettavaksi touko-kesäkuussa, mikäli yhdistys haluaa. Koronatilanteen takia olemme julkaisseet etukäteen kirjan luvun Kompostikäymälät jäsenten luettavaksi. Jos nyt päätyy valitsemaan kompostikäymälän ratkaisuksi mökkioleskelua helpottamaan ja yhdistyksen ohjeet sen sallivat, voi tutustua tämän luvun valintaohjeisiin sekä siihen, miten kompostimakista saadaan lannoitetta ja miten virtsalla voi herätellä ja lannoittaa kasveja.

Liiton jäsenyhdistysten viljelijät voivat tilata ko. kirjan luvun ladattavaksi omaan käyttöön tästä linkistä:

https://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/jasenet/tilattavat-julkaisut/mokilla-ja-palstalla-kirja/

 

Pertti Laitila

puheenjohtaja

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry

2.4.2020 12:00

Ruokaviraston tiedote 2.4.2020

Kevään lähestyessä kukkamultien vaihto ja erilaiset puutarhatyöt ovat jälleen monelle kotipuutarhurille ajankohtaisia ja mukavia asioita. Kasvualustat ja orgaaniset maanparannusaineet kuten kompostit sisältävät kasvua edistäviä hyödyllisiä ravinteita ja ominaisuuksia sekä eläviä mikro-organismeja. Kukkamullan vaihdon ja puutarhatöiden yhteydessä on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota omiin työskentelytapoihin, sillä kasvualustat ja orgaaniset maanparannusaineet voivat sisältää myös ihmisille haitallisia mikrobeja. Yksi tällainen haitallinen mikrobi on legionellabakteeri, jota ei ole mahdollista poistaa näistä materiaaleista nykyisillä valmistusmenetelmillä. Turvalliselle työskentelylle laadittuja ohjeita noudattamalla voi kuitenkin välttää legionellojen aiheuttamat infektiot.

Ruokavirasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat selvittäneet legionellabakteerien esiintyvyyttä kasvualustoissa ja orgaanisissa maanparannusaineissa. Näytteitä otettiin muun muassa pakatusta mullasta, irtomullasta, komposteista ja peltokasvien lannoitteina käytetyistä biokaasulaitosten mädätysjäännöksistä. Legionellabakteereja löytyi tutkituista näytteistä hyvin usein ja osassa näytteistä myös suurina pitoisuuksina.

Mikä on legionella ja mitä se voi aiheuttaa?

Legionella on ympäristöbakteeri, jota esiintyy pieninä pitoisuuksina maaperässä ja vesistöissä. Legionellat lisääntyvät kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa. Legionelloja voi tästä syystä esiintyä haitallisia pitoisuuksia esimerkiksi vesijärjestelmissä, mullassa ja komposteissa. Legionellabakteerit voivat aiheuttaa legionelloosi-infektion, jos ne kulkeutuvat elimistöön hengitysteitse bakteereja sisältävien vesiaerosolien tai pölyhiukkasten välityksellä. Osalle ihmisistä ei niille altistumisesta tule lainkaan oireita tai oireet ovat flunssan kaltaisia ja hyvin lieviä, mutta osa voi sairastua hoitoa vaativaan keuhkokuumeeseen. Myös tulehdukset iholla ovat mahdollisia.

Legionelloositapaukset ovat kaikkiaan yleistyneet Euroopassa merkittävästi. Tavallisesti legionelloositapaukset Suomessa ovat liittyneet veteen, mutta myös kasvualustoihin ja orgaanisiin maanparannusaineisiin liittyen on viime vuosilta tiedossa muutamia tapauksia.

Ohjeet turvalliseen työskentelyyn legionelloosin välttämiseksi

Käsiteltäessä kasvualustoja ja orgaanisia maanparannusaineita, kuten multaa ja kompostia, on hyvä noudattaa seuraavia ohjeita:

  • Vältä altistumista pölyävälle mullalle ja kompostille, kostuta materiaalia tarvittaessa varovasti alhaisella vedenpaineella. Älä kostuta multaa tai kompostia painepesurilla tai voimakkaalla vesisuihkulla.
  • Jos pölyämistä ei voi välttää, on syytä käyttää FFP2- tai FFP3-tason hengityssuojainta.
  • Suojaa myös käsissä olevat haavat ja rikkinäinen iho. Käytä suojakäsineitä ja pese lopuksi kädet huolellisesti. Älä vie likaisia käsiä suun tai nenän lähelle.
  • Säilytä multapussit poissa auringosta. Auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila 20 – 40 °C on ihanteellinen legionellabakteerien kasvulle. Avaa multapussi siten, että suuaukko on poispäin kasvoista.
  • Muista hygienia ja riittävä suojautuminen myös irtomullan käsittelyn ja levityksen aikana.

Lisätietoa tutkimuksista:

Legionellabakteerien esiintyminen kiertotaloustuotteissa (Ruokavirasto)
Legionellat kasvualustoissa (LegiGrow) (Ruokavirasto)
Legionellabakteerien esiintyminen kiertotaloustuotteissa (Legisafe2) (THL)
Legionellabakteerit vesijärjestelmissä (THL)

Lisätietoja:

 Liisa Maunuksela, tutkimusjohtaja, FT, Ruokavirasto, 0400 256 097
Jaana Kusnetsov, erikoistutkija, FT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 029 524 6347

30.3.2020 12:00

Marjaniemen siirtolapuutarhassa 11.7.2020 pidettäväksi ilmoitettu Kohtaamispäivä ja liiton 90-vuotisjuhlat perutaan.

Suomessa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Hallituksen linjaamat toimenpiteet ovat voimassa tartuntatautilain, valmiuslain, sekä muun lainsäädännön mukaisesti. Toimilla pyritään hidastamaan epidemian etenemistä, jotta terveydenhuolto pystyy huolehtimaan sairastuneista. Epidemia tulee todennäköisesti etenemään eri tahdissa eri puolilla maata ja kestämään useita kuukausia.

Kohtaamispäivän osallistujissa olisi todennäköisesti ollut paljon riskiryhmäläisiä ja suunniteltu ohjelma sisälsi kokoontumisia pieneen tilaan (ruokailu, näytelmä ja luento). Uudenmaan eristäminen saanee aikaan taudin leviämisen hidastumisen muualla maassa. Mutta vaikka Uusimaa nousisi tolpilleen touko-kesäkuun aikana, muu maa seuraisi todennäköisesti perässä vasta viiveellä. Näin ollen valtakunnallisen tapahtuman järjestäminen tällaisen vaiheittaisen epidemian aikana ei ole hyvä idea ja siksi liiton työvaliokunta päätti perua tapahtuman.

Lämmin kiitos Marjaniemen siirtolapuutarhan vapaaehtoisille, jotka olivat tehneet jo paljon suunnittelu- ja valmistelutyötä onnistuneen tapahtuman järjestämiseksi! 
 

29.3.2020 18:00

Plantagenin tutkimus:
"Kiinnostus viljellä kasveja ja kukkia biologisen monimuotoisuuden kannalta on suurta. Kaikkein kiinnostuneimpia ovat ne, joilla on siirtolapuutarhapalsta (63 %)."


Suomalaiset ovat huolissaan pölyttäjien menestymisestä, haluavat oppia lisää ilmastoälykkään puutarhan suunnittelemisesta sekä ovat kiinnostuneita luonnon monimuotoisuuden tukemisesta. Tiedot käyvät ilmi Plantagenin trenditutkimusraportista, jossa käsitellään kuluttajien suhtautumista kasveihin ja puutarhanhoitoon vuonna 2020.

Kiinnostus ekologisesti kestävää puutarhaa kohtaan on kasvanut jatkuvasti viime vuosien aikana. Plantagenin tutkimuksen mukaan ekologisuus kasvien viljelyssä tarkoittaa suomalaisille paljolti sitä, että he itse viljelevät kasveja mahdollisimman luonnonmukaisesti tai ostavat paikallisesti tuotettuja lajeja.

Kuluttajat tietävät ja ovat huolissaan puutarhansa vaikutuksista luontoon: syötävien kasvien kasvatus on muodostunut pitkäikäiseksi trendiksi ja moni miettii pölyttäjiä jo valitessaan kasveja parvekkeelle, terassille tai puutarhaan.

Pölyttäjät kiinnostavat aiempaa enemmän

Tietoisuus mehiläisistä ja muista pölyttävistä hyönteisistä on lisääntynyt kaikkialla. Yli kuusi suomalaista kymmenestä haluaisi lisää pölyttäviä hyönteisiä luontoon. Myös muiden eläinlajien tarpeellisuus on huomattu ja nykyään ymmärretään yhä paremmin esimerkiksi sammakkoeläinten rooli tuholaisten torjunnassa.

– Mehiläisten ja muiden hyönteisten hälyttävä väheneminen ja niiden rooli pölytyksessä on yhä useamman tiedossa. Ollaan hiljalleen ymmärtämässä, että mitä rikkaampi kasvi- ja eläinlajisto maapallolla on, sitä paremmin kykenemme taistelemaan myös ilmastonmuutosta vastaan, sanoo ruotsalainen mehiläisasiantuntija Lotta Fabricius Apinordicasta.

Halu nähdä pölyttäviä hyönteisiä luonnossa kasvaa iän myötä. Plantagenin tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat iän myötä yhä kiinnostuneempia pölyttäjistä. Kiinnostus kasvaa 30 ikävuodesta ylöspäin ja yli 50-vuotiaista jo 75 prosenttia haluaa lisää pölyttäjiä luontoon.

Mehiläisten houkutteleminen ei ole välttämättä vaikeaa – esimerkiksi kaupunkiasunnon parvekkeella kasvatettava laventeli voi olla pölyttäjäystävällinen teko.

Ilmastoälykäs puutarha on nousemassa kuluttajien tietoisuuteen

Ilmastonmuutos asettaa uusia vaatimuksia maaperälle, kasveille ja viljelyalueiden suunnittelulle. 61 prosenttia suomalaisista haluaa tietää, miten luodaan ilmastoälykäs puutarha, joka kestää ilmastonmuutoksesta aiheutuvat seuraamukset, kuten tulvat, pitkät kuivat kaudet sekä esimerkiksi nyt Etelä- ja Keski-Suomessa koetun lumettoman talven.

– Oikean maaperän valinta ei enää tarkoita ensisijaisesti vihannesten viljelyä luomualustalla, missä tärkeimpänä motiivina on henkilökohtainen terveys. Nykyään tehdään valintoja koko maapallon näkökulmasta. Trendi ei ole vielä laajasti levinnyt kuluttajien keskuuteen, mutta ennustamme niin tapahtuvan lähitulevaisuudessa, Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö Minna Inberg sanoo.

Kestävästi ja lähellä tuotetut viljelykasvit kulkevat käsi kädessä monimuotoisuuden kanssa

Syötävien kasvien viljely näyttää muodostuneen pysyväksi trendiksi. 77 prosenttia suomalaisista kertoo aikovansa viljellä ensi kesänä syötäviä kasveja tai on kiinnostunut siitä.40 prosenttia heistä kertoo ensisijaiseksi syyksi, että itse syötäväksi kasvatetut kasvit ovat luonnonmukaisia ja lähiruokaa.

Kiinnostus viljellä kasveja ja kukkia biologisen monimuotoisuuden kannalta on suurta. Kaikkein kiinnostuneimpia ovat ne, joilla on siirtolapuutarhapalsta (63 %). Myös monissa lapsiperheissä pidetään biologista monimuotoisuutta tärkeänä kasveja ja kukkia valittaessa.

Tulokset perustuvat Plantagenin joulukuussa 2019 tekemään kuluttajatutkimukseen, johon osallistui kansallisesti edustava otos suomalaisia eli 1 005 vastaajaa. Tämän lisäksi Plantagen haastatteli useita kasvien, trendien ja sisustamisen asiantuntijoita Pohjoismaissa.

Lisätiedot:

Markus Hilden
viestintäkonsultti markus.hilden@manifesto.fi
p. +358 44 363 9961

Minna Inberg
Plantagen Suomen aluemyyntipäällikköMinna.Inberg@plantagen.fi
p. +358 50 432 0509

29.3.2020 12:00

Koronavirusepidemian takia liiton toimistotila Pengerkadulla on toistaiseksi poissa käytöstä. Näin ollen toimistossa ei voi järjestää yhdistysten tai liiton kokouksia. Seuraamme viranomaisten ohjeistuksia ja toimimme niiden mukaisesti.

Liittosihteeri tekee etätäöitä, joten toimisto palvelee normaalisti puhelimitse ja sähköpostitse ti-pe klo. 10-14, mutta esim. tuotetilauksia emme voi tällä hetkellä toimittaa.

Viikon 15 (pääsiäistä edeltävä viikko) liittosihteeri on lomalla, ja silloin kiireellisissä asioissa voi kääntyä liiton puheenjohtajan puoleen - ensisijaisesti sähköpostitse pertti.laitila(at)gmail.com.

Pidetään huolta toisistamme ja pysytään terveenä!

    

KUULUMISIA från koloniträdgårdsförbundet

https://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/?x171799=296854