1.11.2019 12:00

Siirtolapuutarhaliiton perinteinen Lepaan kurssi siirtolapuutarhureille järjestetään seuraavan kerran 20.-24.4.2020.

Ilmoittautuminen Lepaan kurssille 2020 on avattu. 

Tervetuloa mukaan siirtolapuutarhureille räätälöidylle kurssille!

Lisätietoa kurssista ja linkin ilmoittautumislomakkeelle löydät täältä (klikkaa linkkiä). Ilmoittautua voi ainoastaan nettisivun lomakkeella - ei siis puhelimitse tai sähköpostitse. 

Kurssille otetaan enintään 25 osallistujaa - periaatteella yksi osallistuja per palsta. Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu liiton jäsenyhdisten viljelijöille, ja heidän kurssiviikkoa liitto tukee rahallisesti jäsenetuna. Osallistumismaksu on 133 euroa ja se sisältää opetuksen, opetusmateriaalit, opintotodistuksen, täysihoidon (aamiainen, lounas ja päivällinen) sekä majoituksen 2 hengen huoneessa (oppilaitosmajoitus). Kurssilaisille on tarjolla rajallinen määrä 1 hengen huoneita lisämaksusta 50 euroa/koulutusjakso. 

Kurssille hyväksytään myös rajallinen määrä liiton ei-jäsenyhdisten siirtolapuutarhaviljelijöitä. Ei-jäsenyhdistysten viljelijöiden osallistumismaksu on omakustannushinta 290 euroa.

Sitovat ilmoittautumiset lomakkeella 24.2.2020 menessä. Kurssille hyväksytyt saavat maaliskuun alussa sähköpostitse kurssikirjeen sekä laskun osallistumismaksustaan.

18.10.2019 12:00

Hyphen on Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton julkaisema sähköinen lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.


Lehden numerossa 68

 

Sivuilla 20-21 juttu Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen hankkeesta, joka palkittiin Kv. liiton diplomilla.

 

  • Pääkirjoitus

Teema: Monimuotoisuus

  • Johdanto: Siirtolapuutarhat – monimuotoisuuden keitaita

Sosiaalinen monimuotoisuus

  • Belgian siirtolapuutarhurit osoittavat monimuotoisuutta sosiaalisella toiminnallaan
  • Sveitsi: Päivittäistä integraatiota
  • Luxemburg: Matgesfeldin puutarhat – avoin tila, jossa lapset voivat löytää luonnon

Erilaiset puutarhat ja viljelymenetelmät

  • Japanilaisten siirtolapuutarhojen vihannesten viljelymenetelmät

Diplomit

  • Siirtolapuutarhayhdistys “De Smallen Entrée”, Torhout (B): ekologinen puutarhahoito
  • Siirtolapuutarhayhdistys ” KGV Steinfeld”, Graz (A): ekologinen puutarhahoito
  • Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys: innovatiivinen toiminta
  • Siirtolapuutarhayhdistys ” KGV Schönau”, Graz (A): innovatiivinen toiminta

 

Lehden (englanninkielinen) voit lukea täältä.

17.9.2019 12:00

Siirtolapuutarha-lehden numero 4/2019 on ilmestynyt. Lehdessä käsiteltyjä aiheita ovat mm. Avoimet puutarhat -päivä, liiton puheenjohtajakokous Rovaniemellä sekä havainnolliset ohjeet tulppaanien istuttamiselle. Lehdestä voit lukea myös ikimuistoisesta indonesialaisesta iltapäivästä Kumpulan siirtolapuutarhassa sekä aistipuutarhasta. Lehden koko sisällön löydät listamuotoisena täältä (klikkaa linkkiä).

Nelosnumeron ilmestyessä on julkaistu numeron 3/2019 näköisversio.

Anna lukijan äänen kuulua!

Mitä olet mieltä Siirtolapuutarha-lehden uudistuksesta? Tai tuoreimmasta numerosta 4/19? Kerro kantasi - vastauksesi antaa lehden toimitukselle arvokkaita eväitä lehden edelleen kehittämiseen. 

Klikkaa tätä linkkiä päästäksesi kyselyyn.

Halutessasi voit samalla osallistua arvontaan, jossa palkintona Pieni Siirtolapuutarhasanasto -julkaisu. Arvonta suoritetaan 14.10.2019.

14.9.2019 12:00

KUTSU: Tervetuloa Maatiainen ry:n 30-vuotisjuhlaseminaariin 5.10. kello 14-18 Oodin Maijansalissa (Helsingin keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

 

Pelastavatko maatiaiset meidät?


Oodin Maijansalissa maatiaisten merkitys nyt ja tulevaisuudessa tulee kaikille tutuksi, kun Maatiainen ry juhlistaa 30-vuotista taivaltaan 5.10. Maatiaisten rooli tulevaisuuden ilmastonmuutokseen sopeutuvassa ja luonnon monimuotoisuuden puolesta taistelevassa maailmassa saattaa olla suurempi kuin arvaammekaan.

Maatiainen ry perustettiin 1989. Perustajat olivat aikaansa edellä – jo silloin Maatiaisen asialistalla olivat biodiversiteetin turvaaminen ja
ilmaston lämpenemisen seuraukset kotimaisille perinnekasveillemme. Monet vanhat tutut lajit kaskinauriista varjoliljaan ja kyytöistä maatiaiskanoihin ovat saaneet apua yhdistyksen työstä maatiaisten hyväksi.

Maatiainen ry:n toiminnassa on mukana sekä puutarhaharrastajia, viljelijöitä että maatiaiseläinten kasvattajia.

Perinnemaisematoiminta auttaa säilyttämään kulttuurisesti ja luonnonarvoiltaan tärkeitä kohteita. Yhdistyksen merkittävin panos on kuitenkin siemenvälitystoiminta, joka ylläpitää elävää siemenpankkia tuhansissa puutarhoissa ja maatiloilla ympäri Suomea. Tämä toiminta auttaa konkreettisesti säilyttämään luonnon monimuotoisuutta sekä laajaa kasvigeenivarantoa maassamme.

Maatiainen ry:n 30-vuotisjuhlia vietetään Keskustakirjasto Oodin 1. kerroksessa Maijansalissa 5.10. klo 14-18.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.


Oodin Maijansalin ohjelma:

14.00 Tervetuloa!  Vuokko Coco, Maatiaisen varapuheenjohtaja
14.10 Alkusanat: Mikä on Maatiainen, Anne Paalo ja Pentti Alanko,
Maatiaisen kunniajäseniä
14.30 -14.50 Maatiaiskoristekasvit: perinteen hyödyntäminen nykyajassa
ja varautuminen tulevaisuuteen. Sirkka Juhanoja, FL, tutkija, Luonnonvarakeskus
14.55-15.15. Maatiaiset hyötykasvit, Arno Kasvi, puutarhaneuvos
15.20-15.40 Vanhat maatiaisviljat menneessä ja tulevassa Timo
Rantakaulio, FM, maatiaisviljelijä
15.45-16.15 Kahvitauko
16.15-16.35 Maatiaiskotieläimiä esihistoriassa ja nykypäivänä Auli
Bläuer, FT, Luonnonvarakeskuksen akatemiatutkija
16.40-17.00 16.25-16.45 Perinnebiotoopit ja luonnon monimuotoisuus Tapio Heikkilä, TaT, ympäristöneuvos, Ympäristöministeriö
17.05- 17.40 Interactive seed workshop: Rewilding urban areas,
biodiversity and Maatiainen Egle Oddo, visual artist
17.40 – 17.50 Kansantanssia: Erkki Lehtimäki, Maatiaisen puheenjohtaja

Muutokset mahdollisia.

Tule hyvissä ajoin, Maijansaliin mahtuu 180 ensimmäistä. Tilaisuus striimataan ja tallenne on jatkossa kaikkien kiinnostuneiden nähtävillä sähköisissä kanavissa. 

Tapahtuma Facebookissa

29.8.2019 12:00

Lämpimät onnittelut Herttoniemeen!


Maaliskuussa pidetyssä Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton yleiskokouksessa päätettiin yksimielisesti myöntää diplomi innovatiivisesta projektista helsinkiläiselle Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistykselle.

Projektista löydät lisätietoa täältä

Diplomi luovutettiin SSpl:n puheenjohtajalle Itävallassa Study Session -tapahtuman yhteydessä 22.8.2019. Luovutustilaisuudessa kunniakirjan sai seitsemän siirtolapuutarhayhdistystä eri puolilta Eurooppa. 

Kaikista palkituista hankkeista löydät lisätietoa (englanniksi) täältä.

Herttoniemen siirtolapuutarhassa 28.8.2019 pidetyssä Riihi-illassa diplomi pääsi lopulta kotiin. Lämminhenkisessä tilaisuudessa diplomin vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Kaija Kumpukallio, joka luovutti sen edelleen projektiin osallistuneelle porukalle.

 

Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton diplomit

Kv. liiton yleiskokous voi myöntää - kansallisen liiton hakemuksesta - diplomeja ansioituneille siirtolapuutarhayhdistyksille. Diplomikategorioita on kolme: innovatiivinen projekti, sosiaalinen toiminta ja ekologinen toiminta. Lisätietoa huomionosoitusten kriteereistä saat liiton toimistosta.

Herttoniemen Spy:n diplomi on toinen Suomeen saatu kansainvälinen huomionosoitus. Ensimmäisen diplomin sai Vallilan Spy museomökistään vuonna 2014.

 

28.8.2019 12:00

Puutarhaliiton tiedote 27.8.2019


Satoherkkuja kourallinen lisää

Syksyn saapuessa on helppoa lisätä kourallinen kotimaisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä ruokavalioon. Valikoimat ovat laajimmat, maut parhaimmillaan ja myös hinnat kohdillaan. Nyt monia kasviksia kannattaa säilöä myös talvea ajatellen.

Kesän kotimainen vihannes- ja marjasato on nyt runsaimmillaan niin valikoiman kuin määrän suhteen. Kesän marjoja on vielä tarjolla ja omenasatoa löytyy kaupoista. Kesävihannesten tarjontaa täydentävät pitemmän kasvukauden kasvikset kuten maissi ja kurpitsat. Kesän poikkeukselliset säät ovat tuoneet haasteita viljelyyn, mutta uusien kehittyneiden viljelytekniikoiden ansiosta monien kasvien satomäärät ovat hyviä. Tämänvuotisen loppukesän sateet ja lämpöaalto parantavat sekä sadon määrää että laatua.

Kourallinen tarpeeseen

Keskivertosuomalaisen ruokavaliossa ei ole edelleenkään riittävästi terveellisiä kasviksia. Suositusten mukaan kasviksia tulisi syödä 500 – 800 grammaa päivässä, mutta kulutuksemme jää helposti alle 300 gramman. Lisäämällä kourallisen kasviksia päivän aikana ruokailuihin ja välipaloihin, kasvismäärä lisääntyy helposti noin 150 grammalla.

Kasvisten käytön lisäykseen on helpointa totutella juuri sadonkorjuuaikana, jolloin voimme opetella pysyviä terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä ruokailutottumuksia monipuolistamalla kasvisten osuutta ruokavaliossa, kertoo Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Nyt kasviksia kannattaa lisätä jokaiseen ruokahetkeen ja erilaisiin ruokalajeihin. Kasvipohjaiset kastikkeet ja keitot maistuvat erityisen hyviltä, kun ne maustetaan tuoreilla yrteillä tai vaikkapa makuvihanneksilla kuten sipuleilla ja paprikoilla. Lihaa ja kalaa käytetään lisäkkeinä kasvisten ollessa ruokailun varsinainen ydin.

Ympäristö kiittää

Kasvisten tuotanto – varsinkin, kun ne tuotetaan lähellä - kuormittaa lihatuotantoa vähemmän ympäristöä. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia muuttaen sen syötäviksi hyötyaineiksi, esimerkiksi hyödyllisiksi kuiduiksi. Kotimaisessa tuotannossa muun muassa kasvihuoneissa on siirrytty yhä ympäristöystävällisempiin tuotantomuotoihin, joten lähikasvisten suosiminen kannattaa niin ympäristön kuin kansantaloudenkin näkökulmasta. Suurimman hyödyn nappaa kuitenkin ruokailija, joka lisää kasviksia aterioihinsa!

Tehokas hyötysuhde

Kasvisten hyötyaineiden suhde niiden sisältämään energiamäärään suhteutettuna on ylivoimainen, mikä myös parantaa sekä ravitsemusta että vähentää ylipaino-ongelmia. Kun kasviksilla korvataan ruokavaliossa erityisesti rasvaa, sokeria ja muita hiilihydraatteja, saadaan ruokavaliosta kohtuullisen helposti maukasta, monipuolista ja terveellistä. Proteiinilähteillä kuten maitotaloustuotteilla, lihalla ja esimerkiksi kananmunilla saadaan kasvipainotteinen ruoka riittävän energiapitoiseksi ja ravitsemuksellisesti tasapainoiseksi, jolloin ruokavaliota ei tarvitse täydentää ravintolisillä.

 

Lisätietoa:

Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040 745 3005

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

16.8.2019 12:00

Puutarhaliiton tiedote 15.8.2019


Värikkäät paprikat ovat vuoden 2020 vihanneksia

Suomalaiset rakastavat paprikoiden raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa. Monikäyttöiset paprikat kotiutuivat suomalaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuoreita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, missä on edelleen reilusti kasvunvaraa. Eniten käytämme mietoja ja makeita paprikoita salaateissa, mutta muutkin paprikatyypit tuovat värejä ja lisämakua ruoanlaittoon keitoista patoihin ja erilaisiin paistoksiin. Erityisesti erilaiset yrtit ja juustot houkuttelevat paprikan parhaat puolet esille.

Paprikat kuuluvat perunan ja tomaatin tapaan maukkaisiin koisokasveihin.  Paprikat ovat kasvitieteellisesti marjoja, mutta arkikielessä ne luokitellaan vihanneshedelmiksi. Väri- ja makuvalikoimasta löytyy suosikkeja eri tilanteisiin, sillä lempeän makeat paprikat raikastavat salaatteja, mutta tulisilla chileillä kokki loihtii ikimuistoisia ruokaelämyksiä.

Liikennevaloja ruokapöytään

Paprikat (Capsicum annuum) ovat kotoisin Väli-Amerikasta, missä niitä kasvaa edelleen villeinä. Meillä tutuin on jalostettu makea ja mieto vihannespaprika, jonka perusväreinä ovat tutut liikennevalojen värit: punainen, keltainen ja vihreä.  Myös lempeän aromikas oranssi on suosittu.

Vielä kypsyvää vihreää paprikaa käytetään pääasiassa kypsennettynä erilaisia ruoissa, koska sen maku ja rakenne sopivat parhaiten ruoanlaittoon.  Mehukkaat suippopaprikat ovat uudempia tulokkaita kotimaassa viljeltyinä, ja ne sopivat hyvin erilaisiin uuniruokiin ja salaatteihin. Parhaimmillaan ne maistuvat vihanneksilla ja tuorejuustolla täytettyinä paprikaveneinä.  Maistelemalla erottaa usein kotimaisen paprikan, sillä sen maku on raikas ja tuore.

Terveyttä ja tulisuutta

Chilit kuuluvat myös paprikoihin ja niitä kasvatetaan tuhansia eri lajeja miedoista makeista polttavan tulisiin. Näiden paprikoiden muodot vaihtelevat pikkuruisista nupeista isoihin kellomaisiin tai suippoihin muotoihin. Paprikat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja muita terveyden kannalta hyödyllisiä ravinteita.  Tulista makua paprikoihin tuo kapsaisiini-yhdiste, jonka tiedetään myös toimivan aineenvaihduntaa vilkastavana ja samalla laihduttava ruoka-aineena. Sietokyky polttaviin paprikoihin kehittyy ajan myötä, ja tulisimpia makuja voi loiventaa yhdistämällä chilejä maito- ja viljatuotteiden kanssa.

Viljely lisääntyy Suomessa

Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yrityksessä noin miljoona kiloa. Eniten paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, missä viljelymäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa kiloa. Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa. Muulloin olemme tuonnin varassa. Eniten paprikaa tuodaan Hollannista ja Espanjasta.

Harrastajat suosivat viljelyssä erityisesti chili-paprikoita, joiden kasvattaminen on viime vuosina innostanut erityisesti nuoria miehiä. Paprikoiden viljelyaika siemenestä satoon kestää vähintään neljä kuukautta. Tämän vuoksi sekä harrastajien että ammattilaisten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Paprikat kasvavat lämpimässä ja menestyvät Suomessa ulkona vain lämpimien kesäkuukausien aikana. Aikaisemmin kotimaisten chilit olivat harvinaisuuksia kaupoissa, mutta nyt tarjonta on parantunut. Chililajitelmia on saatavilla lähes aina vähittäismyymälöistä.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.

Tulevien vuosien vihannekset ovat vuonna 2021 kurpitsat ja vuonna 2022 tomaatit.Lisätietoja: www.kasvikset.fi

Timo Taulavuori, toimitusjohtaja Puutarhaliitto ry,  timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

14.8.2019 12:00

Liiton jäsenyhdistysten viljelijät voivat nyt jäsenetuna tilata itselleen ilmaisia liiton alueellisten kurssien sähköisiä kurssimonisteita.

Monisteet ovat Leena Luodon tekemiä ja niiden aiheet ovat kesän 2019 kurssien Hyvinvoiva puutarha - puutarhanhoitoa kestävän kehityksen mukaan sekä kesän 2017 kurssien Luonnonmukainen tuholaistorjunta palstaviljelmillä. Monisteiden sisällöstä löydät lisätietoa täältä.

Kurssimonisteen/-t saat omaan sähköpostiisi, jos olet liiton jäsenyhdistyksen jäsen ja täytät tilauslomakkeen. Aineisto(t) toimitetaan pdf-muotoisena tilauslomakkeella annettuun sähköpostiosoitteeseen - vastaanottajan henkilökohtaiseen käyttöön. Tarkistathan kirjoittamasi sähköpostiosoitteen vielä toiseen kertaan – kiitos.

Samalla kun tilaat monisteen, voit (samalla lomakkeella) halutessasi ennakkoilmoittautua Siirtolapuutarhaliiton sähköisen uutiskirjeen tilaajaksi. Uutiskirje on parhaillaan kehitteillä, ja sen tarkoituksena on – Lepaan tämänvuotisella kurssilla esitetyn toiveen mukaisesti – tarjota ensikäden tietoa liiton toiminnasta siitä kiinnostuneille viljelijöille. Liiton asioiden lisäksi uutiskirjeessä tultaneen kertomaan myös vähän laajemmin puutarha-alan kuulumisista.

10.7.2019 12:00

Puutarhaliiton tiedote 9.7.2019


Avoimet puutarhat ilahduttivat jälleen – Nyt puutarhamatkailemaan kotimaassa!

 

Heinäkuun ensimmäisen sunnuntain suosittu Avoimet Puutarhat -tapahtuma ilahdutti ja keräsi runsaasti vierailijoita puutarhoihin. Tapahtumapäivän jälkeen www.avoimetpuutarhat.fi -sivusto jatkaa toimintaansa. Sen hakutoiminnon ja karttapalvelun avulla löytyy kiinnostavia puutarhamatkailukohteita ympäri Suomea. Suomen kesä on antoisaa aikaa tutustua erilaisiin puutarhakohteisiin julkisista puistoista puutarhamyymälöihin ja arboretumeihin.

Palaute tapahtumassa esitelllyistä puutarhoista on ollut jälleen kiittävää, kertoo tapahtumavastaava Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Vierailijat ovat olleet iloisia siitä, että yksityiset pihat avautuvat myös muiden nähtäväksi kerran vuodessa. Puutarhansa avanneet ovat olleet puolestaan kiitollisia siitä mielenkiinnosta ja ihastuksesta, mitä vierailijat ovat antaneet heille päivän aikana. Moni heistä on vaihtanut ajatuksiaan niin puutarhasuunnittelusta, kasvivalinnoista, kasvualustoista, kastelusta kuin lannoituksestakin.

Jälleen vuonna 2020

Kasvaneen kiinnostuksen vuoksi Avoimet puutarhat -yleisöpäivä järjestetään yhdeksännen kerran jälleen ensi vuonna sunnuntaina 5.7. klo 12 -17. Järjestäjät toivovat mukaan uusia ja mielenkiintoisia kohteita. 

Tänä vuonna Avoimet puutarhat -tapahtuman järjesti Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukivat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Biolan Oy ja Fiskars Oyj sekä Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan.

 

Lisätietoja:

tapahtumavastaava Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry

timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi puh. 040 745 3005.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

Intagram: #avoimetpuutarhat

Facebook: avoimetpuutarhat

 

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

5.7.2019 12:00

Siirtolapuutarhaliiton vuoden 2018 alussa toteuttaman yhdistyskyselyn tulosten mukaan alle 10 %:lla siirtolapuutarhayhdistyksistä oli silloin alueellaan muovin keräyspiste. Kesän 2018 viljelijäkyselyssä moni vastaaja toivoi omalle alueelleen muovin keräyspistettä. 

Yhdistykset ovat ottaneet vaarin viljelijöiden toiveista. Kuluvan vuoden aikana monen siirtolapuutarha-alueen jätekatokseen/-paikalle on ilmestynyt uusi keltainen keräysastia muovipakkauksia varten. Aina muovipakkausten  keräämisen aloittaminen ei suju kuin tanssi - mitä keräysastiaan voi laittaa, ja mikä ei kuulu siihen?

Siirtolapuutarhaliiton ympäristöryhmä on tehnyt kaikille avuksi lyhyen muovipakkausten kierrätysohjeistuksen. Ohjeistuksen löydät täältä

3.7.2019 12:00

Sunnuntaina 7.7.2019 vietetään Avoimet Puutarhat -teemapäivää seitsemättä kertaa. Päivään osallistuu myös moni Siirtolapuutarhaliiton jäsenyhdistys.

Teemapäivänä voit tutustua siirtolapuutarhapalstoihin Heinolassa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Valkeakoskella. Linkit mukana olevien siirtolapuutarhojen teemapäiväsivuihin löydät täältä

Lisätietoa päivän tarjonnasta löydät ao. yhdistyksen Facebook-tapahtumasta:

2.7.2019 12:00

Ympäristötiedon foorumin uutiskirje 28.6.2019

Puheenvuoroja tilaisuudesta "Elonkirjo ehtyy, ilmasto muuttuu"

Elonkirjon heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat erottamattomasti kytkeytyneet toisiinsa. Kuudennen sukupuuttoaallon partaalla on valittava viisaasti lämpenemistä hillitseviä keinoja, jotka samalla turvaavat tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta.

Luontopaneeli, Ilmastopaneeli, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö ja Ympäristötiedon foorumi järjestivät 15.5.2019 yhteisen tilaisuuden “Elonkirjo ehtyy, ilmasto muuttuu – Ilmastopaneeli ja Luontopaneeli kutsuvat toimimaan”.

Tilaisuudessa esiteltiin kansainvälisen luontopaneeli IPBES:n tuoreita tietoja biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden tilasta, tutkimusta Suomen lajien ja luontotyyppien tilasta sekä ympäristötalouden ja -oikeuden näkökulmia ympäristökriiseihin. Ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle yhteisiä ratkaisuja etsittiin monitieteisen tutkijajoukon, valtion hallinnon ja yritysten edustajien kesken.

Millaisia systeemitason muutoksia tarvitsemme ilmastokriisin ja biodiversiteettikriisin torjumiseksi? Tutustu tilaisuuden koosteeseen ja suosituksiin päätöksentekoon!

 

20.6.2019 12:00

Tiedote 20.6.2019

Olettehan tietoisia, että EU:n tai kansallisen vieraslajiluettelon lajeja ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut kasvattaa tai pitää hallussa. Toivomme, että puutarhayhdistykset voisivat välittää ilmoituksen jäsenilleen.

Kansalliseen luetteloon on lisätty uusia eläin- ja kasvilajeja 1.6.2019 alkaen. Myös EU:n luetteloon lisätään uusia lajeja kesällä 2019.

EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa lajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Kansalliseen vieraslajiluetteloon lisätyt kasvilajit 1.6.2019 alkaen:

Alaskanlupiini Lupinus nootkatensis
Hamppuvillakko Jacobaea cannabifolia (Senecio cannabifolius)
Tarhatatar Reynoutria × bohemica (entinen nimi hörtsätatar, Fallopia × bohemica)
Japanintatar Reynoutria japonica, pl. neidontatar Reynoutria compacta
Sahalinintatar (jättitatar) Reynoutria sachalinensis
Kanadanvesirutto Elodea canadensis
Komealupiini Lupinus polyphyllus
Kurtturuusu Rosa rugosa, ml. Rosa rugosa f. alba
Lännenpalsami Impatiens capensis

Näistä lajeista varsinkin kurtturuusua käytetään laajasti koriste- ja hyötykasvina. Kurtturuusun ja valkoisen kurtturuusun maahantuonti ja myynti on kielletty 1.6.2019 alkaen. Koska kiinteistönomistajille on varattava riittävästi aikaa hävittää kasvatuksessa olevat esiintymät, kurtturuusun kasvatuskielto tulee voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022.

Asetuksessa haitalliseksi vieraslajiksi on säädetty kurtturuusun nimilaji Rosa rugosa. Asetus ei koske nimilajista jalostettuja tarhakurtturuusuja eli Rosa Rugosa -ryhmää.

Kansalliseen vieraslajiluetteloon lisätty, puutarhatoimijoiden kannalta merkittävä eläinlaji 1.6.2019 alkaen:

                          Espanjansiruetana Arion vulgaris

Espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat maansiirtojen sekä erilaisten taimien, sipulien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana. Tällaista aineistoa ammattimaisesti käsittelevillä toimijoilla on velvollisuus estää haitallisen vieraslajin leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle. Espanjansiruetanalle kelpaa puutarhojen monenlainen ravinto ja voi näin aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä.

Vuodesta 2016 lähtien EU:n vieraslajiluetteloon jo kuuluvia kasvilajeja ovat esimerkiksi:

Afrikanvesihäntä Lagarosiphon major
Arabiansulkahirssi Pennisetum setaceum (Cenchrus setaceus) (2017 lähtien)
Armenian-, kaukasian- ja persianjättiputki Heracleum sosnowskyi, H. mantegazzianum (2017 lähtien), H. persicum
Isoärviä Myriophyllum aquaticum
Jättipalsami Impatiens glandulifera (2017 lähtien)
Keltamajavankaali Lysichiton americanus
Lautta- ja loikorusolehti Ludwigia grandiflora, L. peploides
Mesisilkkiyrtti Asclepias syriaca (2017 lähtien)
Pilvisutilatva Baccharis halimifolia
Purppurakudzu (kudzupapu) Pueraria montana var. lobata
Sumasammakonputki Hydrocotule ranunculoides

EU:n vieraslajiluetteloon kesällä 2019 lisättävät kasvilajit:

Siniakaasia Acacia saligna

Haisujumaltenpuu Ailanthus altissima

Oranssivarrasheinä Andropogon virginicus

Ilmapalloköynnös Cardiospermum grandiflorum

Rusopampaheinä Cortaderia jubata

Kapinnyppyheinä Ehrharta calycina

Brasilianvesiasteri Gymnocoronis spilanthoides

Japaninhumala Humulus scandens

Kampakiipijäsaniainen Lygodium japonicum

Kiinanpensasapila Lespedeza cuneata

Meksikonmeskite Prosopis julilora

Poimukellussaniainen Salvinia molesta

Kiinantalipuu Triadica sebifera

Mitä voin tehdä?

Älä lisää tai kasvata haitallista vieraslajia. Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi, etteivät vieraslajit pääse leviämään mullan tai kasvien mukana. Ota huomioon, että taimikasvattajilla ja puutarhamyymälöillä on velvollisuus varmistaa, etteivät vieraslajit leviä myöskään muiden tuotteiden mukana esimerkiksi mullassa. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

 

Mitä vieraslajit ovat?

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.

Vieraskasvilajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja ja yksipuolistamalla leviämisalueensa lajistoa. Osa lajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuuden tai myrkyllisyyden takia. Monet vieraskasvilajeista on tuotu Suomeen puutarha- ja viljelykasveiksi, ja nyt ne leviävät istutusten lisäksi myös maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana. Monet vieraskasvilajit ovat tehokkaita leviäjiä esimerkiksi runsaan siementuoton tai voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta. Lisäksi tuuli, eläimet ja vesi voivat kuljettaa niiden siemeniä pitkiäkin matkoja.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevien kansallisten hallintasuunnitelmien mukaista viestintää.

 

Lisätietoja:
ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
Kansallinen vieraslajiportaali
EU:n vieraslajiluettelo
Kansallinen vieraslajiluettelo
Kansallinen asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
EU:n vieraslajiasetus
Kansallinen laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

 

Yhteystiedot: (etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi)
Etelä-Pohjanmaa: Leena Rinkineva-Kantola
Etelä-Savo: Sirpa Peltonen
Häme: Riitta Ryömä, Rauni Itkonen
Kaakkois-Suomi: Tuula Tanska
Kainuu: Marja Hyvärinen
Keski-Suomi: Aulis Jämsä, Liisa Horppila-Jämsä
Lappi: Taina Kojola
Pirkanmaa: Tiina Schultz
Pohjois-Karjala: Hanna Keski-Karhu, Sirkka Hakalisto
Pohjois-Pohjanmaa: Tupuna Kovanen
Pohjois-Savo: Antti Lammi, Kimmo Haapanen
Uusimaa: Juha Lumme
Varsinais-Suomi: Leena Lehtomaa

19.6.2019 12:00

Siirtolapuutarha-lehden numero 3/2019 on ilmestynyt. Lehdessä juttuja mm. 70-vuotisesta Lepaan kurssitoiminnasta, aurinkoenergiasta sekä sadon hyödyntämisestä ja ylijäämäsadosta. Lehdestä voit lukea myös Porukkameiningistä Litukan siirtolapuutarhassa sekä Rouva 106:sta, joka ryhtyi uusien siirtolapuutarhurien tukihenkilöksi Vallilan siirtolapuutarhassa.

Lehden koko sisällön löydät listamuotoisena täältä (klikkaa linkkiä).

Kakkosnumeron ilmestyessä on julkaistu numeron 2/2019 näköisversio.

13.6.2019 12:00

Puutarhaliiton tiedote


Pihan monivuotiset kasvit hidastavat ilmastonmuutosta

Kun Pohjolan kevät koittaa, havaitaan tämä maailmanlaajuisesti hiilidioksidipitoisuuden laskuna. Monivuotiset kasvit ryhtyvät keväisiin töihin sitomalla hiilidioksidia ja tuottamalla happea ilmakehään. Jokainen kotipuutarhuri voi omilla kestävillä kasvivalinnoillaan hidastaa ilmastonmuutosta.

Rehevä piha on helppo ekoteko ja siihen kannattaa valita ensisijaisesti monivuotisia kasveja kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä. Ne yhteyttävät, kasvavat ja sitovat ilmakehän hiilidioksidia koko kasvukauden ajan.  Hiili sitoutuu monivuotisten kasvien maanpäällisiin ja -alaisiin osiin vuosiksi, mikä myös parantaa maan kasvukuntoa sen humuspitoisuutta lisäämällä. Kuutiossa puuainesta voi olla sitoutuneena 0,9 tonnia hiilidioksidia.

Kerroksellisuus toimii

Kestävässä pihassa on kerroksellisuutta ja runsautta. Siellä suositaan erilaista aluskasvillisuutta, perennoja, pensaita, köynnöksiä ja puita. Jokainen kasvikerros tuo pihaan omanlaista näyttävää vihreyttä. Eri kasvityypit sitovat hiiltä eri aikaan vuodesta -havupuut jopa myöhään syksyllä ja ensimmäiset kukkivat perennat jo varhain keväällä. Myös pienillä pihoilla on mahdollista hyödyntää seiniä ja kattopintoja viherryttämisessä. Monet monivuotiset ruohovartiset kasvit ja pensaat sopivat pieneenkin pihaan - jopa ruukuissa tai viljelylaatikoissa kasvatettaviksi.

Useimmiten pitkäikäiset kasvit ovat helppohoitoisia juurruttuaan kunnolla. Ne selviävät ilman suuria hoitotoimenpiteitä niin kuumina kuin sateisinakin kesinä. Tippuneet lehdet ja karsitut oksat hyödynnetään joko katteina tai ne kompostoidaan maanparannusaineiksi. Piha kannattaa pitää kasvukuntoisena myös niin, että sitä uudistetaan säännöllisesti. Nuoret ja hyvässä kasvukunnossa olevat puut ja pensaat ovat tehokkaita hiilinieluja.

Vihreää katoille ja seinille

Katto- ja seinävihreys toimii lisäksi energian käyttöä hillitsevänä ratkaisuna. Kasvillisuus viilentää kesällä ja vähentää talvella rakennusten lämmitystarvetta. Kesän kuumuutta vastaan kasvillisuudella on omat keinonsa. Haihduttaessaan vettä kasvillisuus laskee ilman lämpötilaa ja tuo lisäksi varjoja pihamaille.

Monivuotinen kasvillisuus rikastuttaa koko lähiekosysteemiä tarjoamalla pieneliöille, hyönteisille, matelijoille, linnuille ja nisäkkäille ruokaa ja elintilaa. Pihaan kannattaa myös valita hyötykasveja: marjapensaita ja hedelmäpuita, joiden sato on lähi- ja superruokaa parhaimmillaan.

Tärkeintä pihan viherryttämisessä on kuitenkin asumisviihtyisyyden kohentaminen, jota kasvillisuus tuo asukkaille. Luonnon kiertokulun seuraaminen ja kasvun ihmeen kokeminen ovat yhä tärkeämpiä ympäristöissä, joissa rakennetaan ja asutaan tiiviisti.

Lisätietoja:

Puutarha-agronomi Timo Taulavuori p. 040-745 3005 timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Taimistokasvien erikoisasiantuntija, puutarha-agronomi Jyri Uimonen p. 040 827 4833 jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi

31.5.2019 12:00

Liiton toimisto on suljettu 3.-17.6.2019 liittosihteerin loman takia. Kiireellisissä asioissa voit kääntyä liiton puheenjohtajan Pertti Laitilan puoleen sähköpostitse.

Kesä-elokuussa toimisto noudattaa kesäaikaa. Silloin toimisto palvelee puhelimitse tiistaista torstaihin klo. 10-14.

27.5.2019 12:00

Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin uusia kasvi- ja eläinlajeja. Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin mm. kurtturuusu. Kurtturuusun maahantuonti- ja myyntikielto tulee voimaan heti 1. kesäkuuta alkaen, mutta kasvattamiskielto vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Lue Maa ja metsätalousministeriön tiedote täällä. (klikkaa linkkiä)

Valtioneuvoston 23.5.2019 antamassa vieraslajiasetuksessa sanotaan näin: 
"Asetuksen liite B sisältäisi yhdeksän haitallista vieraskasvilajia, joita olisivat muun muassa alaskan- ja komealupiini, jättipalsami ja kurtturuusu. Koska kurtturuusua käytetään yleisesti koriste- ja hyötykasvina, lajin kasvatuskielto tulisi voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Kurtturuusun maahantuonti ja myynti kiellettäisiin kuitenkin ilman siirtymäaikaa. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019. Asetuksella kumottaisiin kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista annettu valtioneuvoston asetus.”

Valtioneuvoston asetuksen vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta voit lukea kokonaisuudessa täällä. (klikkaa linkkiä)

Kurtturuusut olivat esillä 9.4.2019 järjestetyssä Vieraslajit puutarhassa -seminaarissa, jossa Suomen Siirtolapuutarhaliitto oli yksi järjestäjistä. Tämän videon (klikkaa linkkiä) kohdassa 20:10 Maa- ja Metsätalousministeriön lakimies vastaa Leena Luodon kysymykseen kurtturuusuista – nimenomaan siirtolapuutarhoissa.

Seminaarin jälkeen Leena Luoto ja SSpl:n liittosihteeri jatkoivat keskustelua kurtturuusuista ko. lakimiehen kanssa. Lakimies totesi, että siirtymäaika on tarpeen, kuten myös tarkka ohjeistus, jota nyt varmaan ministeriössä työstetään. Keskustelusta jäi sellainen käsitys, että ohjeistuksessa tultaneen sallimaan tarhakurtturuusulajikkeet.

Facebookin Puutarhan parhaaksi -ryhmässä Leena Luoto täsmentää asiaa seuraavasti

"Asetuksen perustelumuistiossa on mainittu näin: Kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi säädettäisiin kurtturuusun Rosa rugosa -laji, mukaan lukien sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba. Sääntely EI SEN SIJAAN koskisi nimilajista Rosa rugosa jalostettuja tarhakurtturuusuja eli Rosa Rugosa -ryhmää. 

Tarhakurtturuusuihin kuuluu useita lajikkeita, jotka ovat kurtturuusun tapaan tiheäversoisia, piikkisiä ja tuuheita pensaita. Lajikkeiden kyky kasvattaa juurivesoja vaihtelee, ja osa lajikkeista kasvattaa nimilajia heikommin juurivesoja. Myös siemenellinen lisääntyminen, joka on vieras-lajiriskien hallinnan näkökulmasta ongelmallisinta, vaihtelee lajikkeittain. On olemassa lajikkeita, jotka lisääntyvät heikosti siemenestä, ja osa lajikkeista on kokonaan steriilejä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole käytettävissä riittävästi tietoa sen arvioimiseksi, millainen riski eri lajikkeilla on levitä ympäristöön. Tarhakurtturuusujen lisääntymisteho voi lisäksi vaihdella paitsi lajikkeittain myös kasvuolosuhteiden mukaan. Sääntelyä voidaan tarvittaessa tarkistaa sen jälkeen, kun yksittäisten tarhakurtturuusulajikkeiden lisääntymistehosta on saatu tutkimukseen perustuvaa tietoa.
"

23.5.2019 12:00

Siirtolapuutarhaliiton ensimmäinen Lepaan kurssi järjestettiin vuonna 1949. Juhlavuotta vietettiin työn merkeissä - kurssilla 8.-12.4.2019.


Juhlavuoden kunniaksi Lepaan kurssille on avattu liiton nettisivustolla oma sivu.

Kurssisivulla on mm. katsottavana tämän kevään kurssilla kuvattu video. Sivulla on myös tietoa kurssista 2019, Lepaan historiasta sekä poimintoja yhden kurssilaisen muistiinpanoista.

Lepaan kurssisivun sisältö on ensisijaisesti yhden kurssilaisen, Anne Mattssonin tuottamaa. 

16.5.2019 12:00

Puutarhaliiton tiedote 16.5.2019


Tervetuloa hyönteiset puutarhaan!

Kevään herättämät hyönteiset ovat pääosin hyödyllisiä puutarhoissamme. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on  uhka, johon jokainen kotipuutarhuri voi vaikuttaa hidastavasti. Voimme luoda olosuhteet, joissa hyönteiset viihtyvät pihapiirissämme ja rikastuttavat niin ruoantuotantoamme kuin muuta luontoa.

Lähivuosina 40 prosenttia hyönteisistä on vaarassa hävitä kokonaan.  Maalla elävistä hyönteisistä perhoset mesipistiäiset ja lantakuoriaiset ovat uhanalaisimpia. Niiden merkitys on erityisen tärkeä luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa ja ruokaketjussa. Myös monet vesistöjen hyönteiset ovat vaarassa.

Hyönteiskadon päätekijänä on luonnon biodiversiteetin väheneminen. Hyönteiset eivät viihdy hyvin ylihoidetuilla pelloilla, tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ja talousmetsissä. Jokainen kotipuutarhuri voi kantaa kortensa kekoon luomalla pihaansa monipuolisen luonnon hyönteisen elämää edistämään. Monet muutkin eläinlajit, erityisesti linnut ja matelijat, hyötyvät hyönteisistä ja näin saamme houkuteltua lisää elämää puutarhoihimme.

Emme elä ilman öttiäisiä

Ravintokasveistamme noin 70 prosenttia tarvitsee hyönteisiä sadon onnistumiseksi. Kaikki marja- ja hedelmäpuut hyötyvät hyönteisistä, mutta yllättäen myös monet peltokasvit kuten rypsi, herneet ja pavut tarvitsevat pölyttäjiä. Onkin ennustettu, että jos pölyttäjät katoaisivat maapallolta, myös monet kalat, linnut ja nisäkkäät mukaan lukien ihmiset kuolisivat nälkään noin neljässä vuodessa.

Rötypuutarha avuksi

Samalla kun edistämme hyönteisten viihtyvyyttä puutarhassa, luodaan siitä viihtyisämpi ja elämyksellisempi paikka ihmisille. Hyönteiset tarvitsevat paikkoja, joissa lisääntyä ja talvehtia. Niille voi rakentaa luonnonmateriaaleista hyönteishotelleja, mutta paras tapa on jättää osa puutarhasta puolihoitamattomaksi alueeksi, rötypuutarhaksi, jossa on ketokukkia, lahoavia kannokkoja ja kiviä.

Rötypuutarha edistää tarkkaan hoidettua pihaa paremmin kaikkea luonnon monimuotoisuutta. Sadevesiä tulisi myös hyödyntää aikaisempaa paremmin pihapiirissä rakentamalla pihaan hulevesikosteikkoja. Myös katto- ja seinäpuutarhat toimivat hyönteisten koteina ja ravinnonlähteinä.

Ruokaa hyönteisille

Mesipistiäiset ja perhoset tarvitsevat koko kasvukauden ajan ruokaa, jota tarjoavat erityisesti siitepölyä ja mettä tuottavat kasvit. Kevään ensikukkijat kuten sipulikasvit ja pajut ravitsevat pitkän talven uuvuttamia pölyttäjiä. Hyvin suunnitellussa pihassa riittää kukkijoita koko kasvukauden ajaksi. Yöliikkujat puolestaan suuntaavat kohti tuoksuvia ja vaaleita kukkia. Päiväperhoset, kukkakärpäset, kimalaiset sekä mehiläiset löytävät puolestaan hyvin keltaisen ja sinisen sävyisiä kasveja.

Hyönteispuutarhan suosikkeja ovat erityisesti tuoksuvat kukat -kesäkukat ja perennat, jotka kukkivat pitkään. Esimerkiksi syyssyrikkä, punahattu ja -latva ovat perhosten kannalta parhaita houkuttimia luomaan syyskesäinen perhospuutarha. Kaupunkimehiläiset tuottavat puolestaan erityisen herkullista hunajaa juuri kukkivilla alueilla.  Kotipuutarhanhoidossa tulisikin välttää kaikkien kemiallisten yhdisteiden käyttöä, sillä niiden epäillään haittaavan hyönteisen lisääntymistä niin maan päällä kuin sen sisällä.

Lisätietoja: Timo Taulavuori, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

Hyötyä ja hyvinvointia puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

6.5.2019 12:00

Siirtolapuutarha-lehden numero 2/2019 on ilmestynyt. Numeron erikoisteema on Ergonomia puutarhatöissä ja numero pitää sisällään myös paljon muuta mielenkiintoista.

Tietoa lehden sisällöstä löydät listamuotoisena täältä (klikkaa linkkiä).

Kakkosnumeron ilmestyessä on julkaistu numeron 1/2019 näköisversio.

KUULUMISIA från koloniträdgårdsförbundet

https://www.siirtolapuutarhaliitto.fi/?x171799=296854